JSN:n Risto Uimonen: hallitus heikentää lehtien asemaa

aikakauslehdet
Teksti
Pekka Anttila
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajan Risto Uimosen mukaan lehdistön moniarvoinen ääni heikkenee ja näkökulmat kaventuvat arvonlisäveron korotuksen myötä. Kuva Pekka Sakki / Lehtikuva.

Hallitus heikentää talousongelmien kanssa taistelevien sanomalehtien asemaa ryhtymällä perimään sanoma- ja aikakausilehtien tilausmaksuista yhdeksän prosentin arvonlisäveroa. Tätä mieltä on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimonen.

Hänen mukaansa sanomalehdet ovat jo pitkään kamppailleet levikkiongelmien kanssa. Yksi keskeinen argumentti on ollut se, että lehdet ovat kalliita.

”Jos arvonlisäveron korotus viedään suoraan tilaushintoihin, lehdistä tulee entistä kalliimpia. Sanomalehtien levikeistä noin 90 prosenttia koostuu tilauksista. Jos tilausmaksut nousevat yhdeksällä prosentilla, se nopeuttaa levikinlaskua. Sanomalehtien asema heikkenee ja hallitus tosiasiassa jouduttaa niiden kielteistä kehitystä”, Uimonen sanoo.

Veronkorotus saattaa aiheuttaa jopa kymmenien eurojen korotuksia lehtien tilausmaksuihin.

Mikäli veronkorotusta ei siirretä suoraan hintoihin, monissa lehtiyhtiöissä joudutaan pohtimaan ankarasti mistä säästöjä haetaan. Jo vuoden 2008 taloustaantuman seurauksena toimituksia supistettiin runsaasti, noin 10-15 prosenttia. Toimitusten työmäärä on kuitenkin lisääntynyt muun muassa teknologisen kehityksen vuoksi.

”Työpaineita on lisätty ja vaaditaan, että samalla porukalla on kirjoitettava entistä enemmän juttuja lehtien verkkosivuille. Jos toimituksia supistetaan edelleen, niin tuote heikkenee väistämättä. Yhtälö ei toimi ja lukijat huomaavat sen varmasti”, Uimonen sanoo.

Jos lehtikustantajat eivät siirrä arvonlisäveron korotusta lehtien hintoihin, edessä on irtisanomisia. Muuta karsittavaa ei juuri ole. Monissa lehtitaloissa henkilöstökustannusten osuus tuotantokustannuksista on huomattavan suuri, jopa 75 prosenttia.

”Kun tiedotusvälineiden pitäisi samaan aikaan kehittää omia verkkopalvelujaan, ajaudutaan hyvin hankalaan tilanteeseen kun sinnekään ei riitä kunnolla varoja.”

Erityisen huolissaan Uimonen on vielä olemassa olevista harvoista puoluelehdistä, jotka ovat suurissa vaikeuksissa.

”Tämä saattaa olla ratkaiseva isku esimerkiksi sosiaalidemokraattisille lehdille eri puolilla Suomea. Jos veronkorotus heikentää muutamien muidenkin puoluelehtien asemaa, niin silloin tapahtuu juuri se minkä estämiseksi lehdistötuki aikanaan perustettiin. Poliittisesti moniarvoisen äänen kuuluminen yhteiskunnassa heikentyy”, Uimonen sanoo.

Lehdistön moniarvoinen ääni heikkenee

Esimerkiksi sdp:ssä käydään keskustelua siitä pitäisikö tukien varassa elävien puolueen pienten maakuntalehtien ilmestymismääriä supistaa vai lakkauttaa ne kokonaan. Puolueen johdossa on halua panostaa verkkopalveluihin.

”Voi olla, että tästä syystä sdp:lle on ollut luontevaa olla ymmärtämättä painetun sanan, lehdistön merkitystä hallitusneuvotteluissa.”

Myös kokoomuksen käyttäytyminen ihmetyttää Uimosta.

”Kokoomus on halunnut perinteisesti esiintyä sivistyspuolueena, mutta nyt ensitöikseen pääministeripuolue haluaa heikentää lehdistön asemaa. Jostakin syystä arvonlisäveron korotuksella ei ole ollut riittävästi vastustusta uuden hallituksen sisällä.”

Lehtitilausten alv-vapautta on perusteltu muun muassa sananvapauden edistämisellä. Uimosen mielestä veronkorotus ei välttämättä murenna sananvapautta. Lehdistön moniarvoinen ääni sen sijaan heikkenee ja näkökulmat kaventuvat.

”Sananvapaus, jota ihmiset käyttävät internetissä kompensoi mahdollisia lehtikuolemia. Netissä saa aina äänensä kuuluviin. Mutta painopisteen muutos painetun sanan lukemisesta nettijuttujen lukemiseen ei ole ongelmatonta”, hän sanoo.

Risto Uimosen mielestä verkkosivuilla julkaistavat jutut eivät pysty korvaamaan painettua lehteä. Nettijuttujen lukeminen on erilainen tapahtuma kuin lehtien lukeminen. Internetissä lehtien sivustoja lähinnä selaillaan, ja vain pieni osa jutuista luetaan kokonaan.

”Jos asiaa katsoo kansallisena kulttuurikysymyksenä, tämä on todella huolestuttava piirre. Suomessa on jo nyt nuoria, jotka eivät lue lehtiä lainkaan. Internetin kautta omaksuttava tieto on usein jäsentymätöntä ja yleiskuva asioista jää hataraksi. Uutislehdestä lukija saa aika hyvän kokonaiskuvan siitä mitä maailmassa tapahtuu.”

Sanomalehtiä luetaan Suomessa keskimäärin 30 minuuttia päivässä. Vastaava osuus verkkolehtien kohdalla on alle kymmenen minuuttia.