Tyhjäkäyntiä
Husin diagnostiikkajohtajan Lasse Lehtosen mukaan kapasiteetti mahdollistaisi esimerkiksi altistuneiden laajempaa testaamista, mutta "pullonkauloina" ovat tartuntojen jäljittäminen ja infektiolääkäreiden työmäärät.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri maksaa kansainväliselle laboratorioyritys Synlab Oy:lle joka päivä 10 000 koronatestistä, vaikka iso osa testeistä jää tekemättä. Kymmeneksi kuukaudeksi solmitun sopimuksen arvo on 100 miljoonaa euroa.
Sopimus solmittiin rajatestauskapasiteetin lisäämiseksi, ja Hus teki sen suorahankintana. Sopimuksen myötä Hus vuokraa kymmeneksi kuukaudeksi 70 prosenttia Synlabin Helsingin Kivihakaan sijoittaman koronavirusanalytiikan automaatiolinjaston kapasiteetista.
Kilpailuttamisen ohittaminen on aiheuttanut kitkerän reaktion laboratorioalalla. Husin kilpailijoita ovat ihmetyttäneet sopimuksen mittakaava ja maksajalle epäedulliset ehdot.
Hus perusteli suorahankintamenettelyä välttämättömyydellä ja kiireellä.
”Sopimus oli minun junailemani ja kannan sen sisällöstä vastuun”, sanoo sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.
Hän ei kerro tarkkoja lukuja siitä, kuinka paljon Synlabilta hankittua testikapasiteettia on toistaiseksi käytetty.
”Lokakuussa Synlabilta vuokratusta kapasiteetista oli käytössä noin 30 prosenttia, ja marraskuussa olemme tehneet siellä 3 500–4 500 korona-analyysia päivässä”, Lehtonen arvioi.
”Helsinki-Vantaan lentokentän kautta tulee noin 2 000 matkustajaa päivässä.”
Sopimus on seurausta Sanna Marinin (sd) hallituksen 11. syyskuuta tekemästä, niin sanottua hybridistrategiaa koskevasta periaatepäätöksestä. Sillä haluttiin purkaa maahantulon rajoituksia ja vastaavasti lisätä koronatestausta rajoilla.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) linjasi, että strategian toteuttamiseksi testauskapasiteettia piti nostaa 10 000:llä testillä päivässä. Ministeriö edellytti myös, että koronavirustestauksen tulokset saataisiin 24 tunnin kuluessa näytteen ottamisesta.
Uuden kapasiteetin hankkiminen annettiin Husin tehtäväksi, ja valtio lupasi maksaa siitä aiheutuvat kulut. Hintakatoksi asetettiin 200 miljoonaa euroa.
Rajatestauksesta yli jäävää kapasiteettia määrättiin tarjottavaksi tarpeen mukaan muiden sairaanhoitopiirien käyttöön, STM:n antamien ohjeiden mukaisesti.
Marraskuun lopussa testimäärät ovat koronaepidemian kiihtyessä nousseet. Nyt testejä tehdään Synlabin kapasiteetilla 5 000–6 000 päivässä. Tuhatkunta testiä tehdään Husin omassa laboratoriossa Meilahdessa.
”Perustyönjako on se, että siellä [Synlabissa] testataan väestönäytteet ja Meilahdessa sairaalanäytteet”, Lehtonen sanoo.
Kaikkiaan Husin alueella on tehty loka-marraskuussa viikkotasolla noin 30 000 testiä. Lentokentän ja sataman matkustajamäärät ovat jääneet selvästi pienemmiksi kuin kapasiteettia hankittaessa ennakoitiin.
Ihmiset eivät siis käy testeissä siinä määrin, kuin ministeriö toivoisi. Ostiko Hus liian kalliin vakuutuksen?
”Minun mielestäni ei ostanut”, Lehtonen sanoo.
”Meille sopimuksen edellytyksenä oli, että kulut maksetaan valtion lisäbudjetista.”
Lokakuussa, kun Synlabin tuotantolinja ei ollut vielä täydessä käytössä, Hus maksoi vain tehtyistä koronatesteistä. Marraskuun alusta alkaen Synlab laskuttaa kiinteää hintaa 10 000 päivittäisestä testistä riippumatta tehtyjen testien määrästä.
”Heillä on ollut marraskuussa täysin tuotantovalmius. Meillä ei ole enää syytä vaatia alennusta.”
Synlabille maksetaan jopa päivä 10 000 testin kapasiteetista, vaikka testejä tehtäisiin huomattavasti vähemmän. Miksi?
”Jos ollaan aivan raadollisia, ehdotuksen piti olla riittävän Synlabille riittävän houkutteleva, jotta yritys saatiin siirtämään tuotantolaitoksensa tänne. Lähdimme kysymään sen verran suurta testimäärää, että heille olisi järkevää muuttaa omaa investointisuunnitelmaansa ja sijoittaa tuotantolaitos tänne.”
”Teollisuuspoliittisesti ajateltuna saimme eurooppalaisen laboratoriotoimijan investoimaan Suomeen Viron sijasta.”
Vielä keväällä Synlab analysoi Suomessa kerätyt koronanäytteet Virossa. Yritys oli tuolloin rakentamassa sinne lisää analysointikapasiteettia. Husin kanssa solmitun sopimuksen myötä uusi automaatiolinjasto päätettiin rakentaa Viron sijasta Helsingin Kivihakaan.
Diagnostiikkajohtaja Lehtonen harmittelee, että hankittua kapasiteettia jää käyttämättä.
”Kaikkien epidemianhallinnasta vastaavien tahojen syytä tehdä propagandaa, että ihmiset kävisivät nykyistä herkemmin testeissä.”
Voisiko ylijäävää kapasiteettia käyttää esimerkiksi oireettoman hoitohenkilökunnan testaamiseen? Tai altistuneiden massatestauksiin, jollainen tehtiin vastikään esimerkiksi pieksämäkeläisessä puutarhayrityksessä 200 ihmiselle?
Lehtosen mukaan se olisi mahdollista testikapasiteetin puolesta. Pullokaula tulee vastaan tartuntojen jäljittämisessä ja infektiolääkäreiden työmäärässä.
”Vaikka meiltä irtoaisi testikapasiteettia ja näytteenottajia, kuntien infektiolääkäreitä tarvittaisiin organisoimaan ja järjestämään [massatestauksia] ja hoitamaan niiden jälkiseurantaa. Siihen ei nyt ole resursseja.”
Hän viittaa myös pääkaupunkiseudun nopeasti pahenevaan koronatilanteeseen. ”Pelkään pahoin, että 10 000 testiä vuorokaudessa ei tule pitkään riittämään.”
”Tuntuu, että tämä kansa on kaitselmuksen suojeluksessa, kun tällaisia tilaisuuksia tulee ja ne pystytään hyödyntämään.”
Lehtosen mukaan Hus mietti ennen sopimuksen solmimista tarkasti, miten testimääriä saadaan nostettua: investoiko sairaanhoitopiiri itse vai hyödyntääkö se toisen toimijan kapasiteettia? Lehtonen kertoo, että Synlabilla vuokrahinta on 33 euroa testiä kohden.
”Se on heillä Euroopan halvin taso.”
Hinta on kuitenkin laskettu sen mukaan, että päivässä tehtäisiin 10 000 testiä. Kun niitä tehdään tuota vähemmän, kappalehinta nousee.
Onko testianalytiikan hankkiminen niin vaikeaa, että ostajan pitää tehdä itselleen epäedullisia sopimuksia sitä saadakseen?
”Husille Synlab-sopimuksen ehdot eivät ole epäedullisia. Valtiohan maksaa tämän testikapasiteetin.”
Olisiko sopimusta tehtäessä ollut mahdollista välttää tilanne, että päivästä toiseen maksetaan testeistä, joita ei pystytä tekemään?
”Vaikea sanoa. Tässä on ollut se aikataulu, että lokakuuhun mennessä piti saada haluttu testikapasiteetti pystyyn. Kysymys kuuluu, mihin yritys kapasiteettiaan myy. Nyt se on täällä Kivihaassa, Suomen terveydenhuollon käytössä.”
”Kysymys on siitä, ovatko STM:n testimääriä koskevat linjaukset oikeita vai vääriä. Väestötestaukseen päivittäin varataan nyt 20 000 testiä ja matkailijoiden testaamiseen 10 000 testiä päivässä. Näillä määrillä olemme hyvää eurooppalaista tasoa.”
Lehtonen käyttää sopimuksesta sotavertausta: Kapasiteetti saatiin pystyyn viime hetkellä, ennen kuin rintama olisi lähtenyt murtumaan. Hän muistuttaa, että kun kuukausi sitten testitulokset tulivat kolmessa päivässä, nyt ne tulevat jopa kymmenessä tunnissa.
”Jos läpimenoajat olisivat yhä kolme päivää, jäljitysjärjestelmä olisi jo kaatunut ja epidemia levinnyt pahasti Uudellamaalla.”
”Tuntuu, että tämä kansa on kaitselmuksen suojeluksessa, kun tällaisia tilaisuuksia tulee ja ne pystytään hyödyntämään.”
Syyskuussa solmittu sopimus on jo toinen Husin Synlabilta suorahankintana tekemä koronatestihankinta. Toukokuun puolivälissä Husin talous- ja konsernijaosto päätti hankkia yritykseltä Covid-19-testejä enintään 9 737 000 eurolla kesä-joulukuun aikana.
Lehtosen mukaan Suomessa ei ”realistisesti” ole toista toimijaa, joka olisi pystynyt hoitamaan syksyllä halutun lisäkapasiteetin.
Kun keskustelut lenttokenttätestauksesta alkoivat heinäkuun lopussa, Lehtonen kertoo olleensa ensimmäisenä yhteydessä Fimlab Oy:hyn. Se on Suomen suurin laboratorioalan yritys, jonka omistavat Pirkanmaan, Keski-Suomen, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymät.
Fimlabista todetaan SK:lle, että yritys olisi pystynyt kasvattamaan testimääriä. Fimlabin talousjohtajan Teija Vehmaksen mukaan yritys pystyy nyt tekemään päivässä 5 000 testiä.
Suomessa toimii kliinisellä laboratorioalalla Synlabin lisäksi toinenkin yksityinen yritys, Vita Laboratoriot Oy.
Se pystyy tekemään tällä hetkellä 5 000 koronatestiä päivässä, kertoo toimitusjohtaja Jukka Hurme. Hänen mukaansa yhtiö olisi pystynyt tarjoamaan Synlabilta tilatun kapasiteetin halutussa aikataulussa.
Syyskuisessa periaatepäätöksessään valtioneuvosto linjasi, että hybridistrategian mukainen rajatestaus on käytössä 23. marraskuuta alkaen.
”Olisimme päässeet 10 000 tutkimuksen päiväkapasiteettiin siihen mennessä, joka oli alkuperäinen rajatestausta koskeva aikataulu. Merkittävä – ja rajatestausten toteutuneen volyymin näkökulmasta täysin riittävä – osa kapasiteetista olisi ollut käytössä lokakuun alussa”, Hurme kirjoittaa sähköpostissa.
”Meillä on ollut ja on jatkossakin mahdollisuus nopeasti kasvattaa kapasiteettia omalla tuotannolla ja suoraan valvomallamme kotimaisella alihankinnalla.”
Husin Lehtosen mukaan suurin haaste on haluttujen laitteiden ja tarvikkeiden saaminen pandemian takia ylikuumenneilta markkinoilta.
”Jokainen toimija voi sanoa, että jos sopimus olisi tehty heidän kanssaan, he olisivat voineet ostaa lisää kapasiteettia. Mutta osaammehan me itsekin ostaa laitteita. Siitä ei ollut kysymys, vaan siitä, että laitteiden toimitusajat ovat niin pitkät.”
Vita Laboratoriot kritisoi voimakkaasti kilpailuttamisen ohittamista. Yritys pitää sopimusta kuntalain ja EU:n valtiontukisääntöjen vastaisena on valittanut siitä markkinaoikeuteen. Asian käsittely on vielä kesken.
Husin ja Synlabin 100 miljoonan euron suursopimus muuttaa laboratoriokentän kilpailuasetelmaa merkittävästi.
Synlabin Suomen-yhtiön vuoden 2019 liikevaihto oli 15,6 miljoonaa euroa. Vita Laboratorioiden liikevaihdon ennakoidaan nousevan tänä vuonna 18 miljoonaan euroon.
SK:lle asiaa syyskuussa kommentoinut Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen kertoi näkevänsä sopimukseen liittyvät valtiontuen elementit ongelmallisina. Husin hankintapäätöksessä ei oteta kantaa siihen, onko sopimuksessa kyse yritykselle maksetusta valtiontuesta.
Lokakuun lopussa tekemässään välipäätöksessä markkinaoikeus kielsi Husia laittamasta täytäntöön sopimuksen pidentämistä koskevaa optiota ja tehosti määräystään miljoonan euron uhkasakolla.
Synlab-sopimus sisältää mahdollisuuden vuokrasopimuksen jatkamisesta vuoden 2021 loppuun, mikäli se katsotaan välttämättömäksi. Option pituus on viisi kuukautta ja arvo 50 miljoonaa euroa.
Synlab-sopimus hiertää myös julkisen sektorin laboratoriotoimijoita: yritys on kilpailija myös niille. Asia käy ilmi sähköpostikeskustelusta, jota sosiaali- ja terveysministeriö on käynyt alan toimijoiden kanssa.
”Valtiontuella Suomeen rakennettu monikansallisen laboratorioyrityksen analysointilinjasto aiheuttaa ongelmallisen kilpailuasetelman, jossa valtiontukea nauttiva toimija pystyy tuottamaan tutkimuksia halvemmalla muihin toimijoihin nähden”, kirjoittaa Fimlabin toimitusjohtaja Ari Miettinen viestissään 3. marraskuuta.
Se on vastaus STM:n lääkintäneuvoksen Anni Virolainen-Julkusen kyselyyn, jossa tiedustellaan näkemyksiä siihen, miten rajatestauksesta ylijäävää kapasiteettia voisi jakaa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.
Synlabin kapasiteetin levittäminen ympäri maata huolestuttaa Fimlabin toimitusjohtajaa.
”Maksettava valtiontuki tulee jo sinänsä muuttamaan laboratorioalan toimintaa Suomessa vuosiksi eteenpäin. Tilannetta ei pidä pahentaa entisestään luomalla samalle yritykselle palveluverkkoa alueille, joilla on käytettävissä ennestään toimivat laboratoriopalvelut julkisten ja yksityisten tuottajien toimesta”, Miettinen kirjoittaa.
Hän muistuttaa, että julkiset toimivat ovat jo viime keväästä asti investoineet merkittäviä summia koronatestauksen kapasiteetin kasvattamiseen – STM:n ohjeistuksen mukaisesti.
”Uhkana on, että tehdyt investoinnit muodostuvat hukkainvestoinneiksi ja rakennettu kapasiteetti jää vajaakäyttöön.”