Järki ja tunteet
Kolumni: Häiriötilassa toimittajilta edellytetään tasapainottelua ymmärrystä tuottavan joukkoviestinnän ja tunteet tunnistavan kanssaelämisen välillä, kirjoittaa Olli Seuri.
Amerikkalaisen kirjailijan Don DeLillon Valkoinen kohina palaa usein mieleeni, kun ilmassa leijuu tuntematon, epämääräinen uhka. Kirjassa se on kaupunkia piinaava outo kaasupilvi, joka sytyttää ihmisissä sammuttamattoman tiedonjanon.
Koronaviruksen kaltainen pandemia ei katkaise informaation virtaa, vaan se tuottaa häiriötilan.
Ihmiset kaipaavat keskusteluyhteyttä, faktoja, näkemyksiä ja perusteluita, mutta myös tunteita, jopa lohtua ja kauhua. Perinteinen media on osa tätä yhtälöä.
Jo pikainen vilkaisu sosiaaliseen mediaan osoittaa, että kansalaisten huoli koronan leviämisestä ei saanut riittävää vastakaikua joiltakin valtamedioilta, viranomaisilta ja valtiolta – ainakaan ennen hallituksen rajoitustoimia ja presidentin esiintymistä televisiossa.
Oman elämänsä epidemiologit olivat kuin Valkoisen kohinan teinipoika Heinrich, joka ”kertoi ilmassa liikkuvasta myrkkytapauksesta teknisin termein, mutta hänen äänestään erottui profeetallisten paljastusten värinä”.
Median ylilyönnit on myös helppo nimetä. Journalismi ei kuitenkaan ole viranomaisviestintää, vaan perinteiset mediat ovat itsenäisiä yleisön palvelijoita. Kriisin keskellä symbolisten eleiden riittämättömyys voi kostautua. Tunnekylmyys voi näyttäytyä välinpitämättömyytenä.
Jo 15 vuotta sitten tutkijat Kari Koljonen ja Risto Kunelius panivat merkille, kuinka katastrofijournalismissa yhteisyyden ja tunteiden ilmaisut ovat raivanneet tilaa tekniseltä ja viileältä uutisoinnilta. Ja hyvä niin.
Kyse ei tänä päivänä olekaan järkevän tai asiakeskeisen uutisoinnin ja tunteikkaan myötäelämisen vastakkainasettelusta, sillä tunteet ovat läsnä jokaisessa jutussa. Kyse on siitä, miten tunteita ilmaistaan ja säädellään.
Yksikään yksittäinen toimija ei pysty määrittelemään puhetapoja hybridissä mediajärjestelmässä. Media voi parhaimmillaan vaikuttaa uutisoinnin volyymiin ja äänenpainoihin sekä korostaa esimerkiksi asiantuntijaviestejä.
Häiriötilan keskellä toimittajilta edellytetään tasapainottelua ymmärrystä tuottavan joukkoviestinnän ja tunteet tunnistavan kanssaelämisen välillä.
Kirjoittaja on YTT, journalistiikan työelämäprofessori ja Ylen toimittaja.