Huumepoliisijutussa uusi käänne: Valtionsyyttäjän rikosilmoitusta ei tutkita

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koiviston tekemän rikosilmoituksen esitutkinta määrättiin lopetettavaksi.

Valtionsyyttäjä Ari-Pekka Koivisto sekä krp:n rikosylikonstaapeli tekivät Suomen Kuvalehden tietojen mukaan helmikuussa rikosilmoituksen Helsingin huumepoliisijutun keskeisestä todistajasta. He vaativat tullin rikostorjuntayksikön virkamiehelle rangaistusta epäillystä väärästä ilmiannosta ja kunnianloukkauksesta.

Tuoreessa päätöksessään kihlakunnansyyttäjä Harri Ilander kuitenkin määräsi esitutkinnan lopetettavaksi. Ilanderin mukaan on todennäköistä, että jutun syyttäjä jättäisi syytteen nostamatta, “ei näyttöä rikoksesta” -nimikkeen perusteella.

“Tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi esitutkinnan jatkamista”, Ilander totesi.

Myös jutun esitutkinnasta vastannut Helsingin poliisilaitoksen rikostarkastaja esitti tutkinnan lopettamista.

Ari-Pekka Koivisto ja krp:n poliisimies olivat kuulustelleet tullimiestä todistajana tammikuussa 2008 Helsingin huumepoliisien tapaukseen liittyen.

Tullimies koki joutuneensa todistajakuulusteluissa painostuksen kohteeksi. Lisäksi hän piti saamaansa kohtelua asiattomana ja loukkaavana. Hän teki tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjälle, ja pyysi tutkimaan onko häneen kohdistuneessa menettelyssä toimittu kaikilta osin asianmukaisesti.

Tämän tutkintapyynnön perusteella Ari-Pekka Koivisto ja krp:n rikosylikonstaapeli katsoivat aiheelliseksi tehdä tullimiehestä rikosilmoituksen.

Asiattomia ennakkojärjestelyjä

Kuulusteluun johtaneet tapahtumat liittyvät Helsingin huumepoliiseja koskevien rikosepäilyjen esitutkintaan, jota Ari-Pekka Koivisto johti. Tullimies oli osallistunut yhteisoperaatioon huumerikosyksikön kanssa Virosta Suomeen tapahtuneen huumeiden salakuljetuksen selvittämisen yhteydessä vuonna 2001.

Koska tullimies oli osallistunut operaatioon, Ari-Pekka Koivisto antoi krp:n rikosylikonstaapelin tehtäväksi suorittaa tullimiehen kuulemisen todistajana.

Poliisimies haki tullitarkastajan tämän työpaikalta kuulusteluihin seitsemän päivää myöhemmin.

Tullitarkastajan mukaan hänet kuitenkin noudettiin työpaikaltaan kuulusteluihin valheellisin ennakkojärjestelyin. Hän on kertonut esimiehensä houkutelleen hänet tekstiviestillä palaveriin “rikostiedustelussa haettavaksi tulevien esimiestehtävien osalta.”

Tilaisuuteen saavuttuaan tullimies huomasi, että paikalla oli yllättäen myös krp:n rikosylikonstaapeli. Hän kertoi esimiehensä sanoneen, “ettei tämä ole sellainen palaveri mihin olit tulossa”.

Kun poliisimies ilmoitti kuulusteluihin lähtemisestä, tullimies sanoi kokeneensa, ettei hänelle jätetty minkäänlaista vaihtoehtoa.
Omassa selvityksessään esimies myönsi, että tilaisuuden asiasisältö oli erilainen kuin hänen lähettämästään tekstiviestistä oli saattanut ymmärtää. Hän kuitenkin kertoi, että kuulusteluihin lähteminen sopi tullimiehelle.

Myös krp:n poliisimies väitti tullimiehen lähteneen kuulusteluun vapaaehtoisesti.

Tapahtumista kerrotaan materiaalissa, joka tuli nyt julkiseksi Harri Ilanderin tekemän päätöksen jälkeen.
Kuulustelut Supossa

Tilanne kärjistyi miesten saavuttua suojelupoliisin tiloihin, jossa myös Ari-Pekka Koivisto oli odottamassa. Saman tien alkanut kuulustelu videoitiin.

Kuulustelun päätyttyä Koivisto ja rikosylikonstaapeli siirtyivät toiseen huoneeseen. Jostain syystä tullimies pyydettiin samaan huoneeseen, jossa ei ollut videointia käytössä.

Hänen mukaansa Koivisto ja rikosylikonstaapeli korottivat huomattavasti ääntään ja väittivät, että hänen kertomuksessaan on epäkohtia verrattuna kahden muun henkilön kuulusteluihin.

“Tässä vaiheessa tuntui kuin asemani todistajana olisi muuttunut rikoksesta epäillyksi.”

“Pidän lisäksi sitä täysin asiattomana, että kuulusteluni lopuksi minua yritettiin painostaa muuttamaan totuudenmukaisesti kertomiani asioita. Pidin minuun kohdistunutta toimenpidettä vähintäänkin loukkaavana”, hän kirjoitti.

Useita kanteluja oikeuskanslerille

Koivisto ja poliisimies kiistivät tullimiehen kertomuksen. Rikosilmoituksessaan he kertoivat puhutelleensa tullimiestä “muutamista mielenkiintoisista ristiriidoista”, jotka esiintyivät tullimiehen kertomuksen ja esitutkinnassa aiemmin selvinneiden seikkojen välillä.

Heidän mukaansa tullimies teki tutkintapyynnöllään väärän ilmiannon siitä, että hänet oli lain vastaisesti noudettu todistajana kuulusteluun, sekä että häntä oli yritetty kuulustelun jälkeen taivuttaa todistajana antamaan perättömän lausunnon esitutkinnassa.

Kyseessä olisi myös valheellisen tiedon tai vihjauksen antaminen valtakunnansyyttäjälle ja siten kunnianloukkaus.

Harri Ilanderin päätös

Päätöksessään esitutkinnan lopettamisesta kihlakunnansyyttäjä Harri Ilander kuitenkin totesi, että epäillyt teot edellyttävät tahallisuutta. Kerrotuissa olosuhteissa tullimies oli voinut kokea, että hänet on noudettu ja häntä on painostettu tutkintapyynnössään esittämällään tavalla.
Oikeuskansleri Jaakko Jonkalle on tehty huumepoliisien jutun vuonna 2007 aloitetusta esitutkinnasta useita kanteluja. Niissä on arvosteltu voimakkaasti esimerkiksi esitutkinnan kestoa.

Viimeksi tämän vuoden maaliskuussa yhdeksän raskaan sarjan poliisimiestä pyysi Jonkkaa muun muassa tutkimaan, onko Ari-Pekka Koiviston johtamassa esitutkinnassa rikottu tahallaan ja toistuvasti esitutkintalakia.