Huonokuntoinen talo on perijälle riesa – ongelma todennäköisesti kasvaa harvaanasutuilla alueilla

Suomessa on todennäköisesti tuhansia huonokuntoisia taloja, mökkejä ja muita kiinteistöjä, joita kukaan ei halua periä.

Ilmiön todellisesta laajuudesta on vaikea saada kokonaiskäsitystä, sillä verottajalla, Kuntaliitolla tai Valtiokonttorilla ei ole tilastotietoa siitä, kuinka moni perillinen tai perikunta on luopunut oikeudestaan perintöön huonokuntoisen kiinteistön takia.

Tilanne on yleensä vaikea silloin, kun perintö kattaa muutakin omaisuutta kuin huonokuntoisen kiinteistön. Lain perusteella perijän ei ole kannattavaa luopua pelkästä huonokuntoisesta kiinteistöstä ja ottaa muuta perintöä vastaan.

Jos perillinen päättää toimia näin, perintöverotuksessa hänen katsotaan ottavan koko perinnön vastaan ja lahjoittavan osan siitä eteenpäin. Vero pitää maksaa koko perinnöstä.

Suomessa perintöjen keskimääräinen koko on suhteellisen pieni. Noin puolet perintöjen koosta on alle 20 000 euroa, jolloin perintöveroa ei tarvitse maksaa lainkaan.

On myös mahdollista, että kunta ottaa perinnön vastaan, yleensä testamentin kautta.

Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön kehittämispäällikön Mikko Simpasen mukaan kunta voi kuitenkin kieltäytyä perinnöstä ja huonokuntoisesta talosta, jos se on kuntalaisille pelkkä kulu.

Kunnilla on vakiintuneet menettelytavat purkukuntoisten talojen käyttöön tai purkuun.

”Huonokuntoisen rakennuksen hyötykäyttötarkoituksia ovat muun muassa paloharjoitus, pelastusharjoitukset, rakennusmateriaalin uusiokäyttö tai -myynti. Joissain harvoissa tapauksissa kunta voi saneerata rakennuksen”, Simpanen sanoo.

Tonttimaalla on lähes aina käyttöä, kunhan tontin maaperä ei ole saastunut tai muuten pilaantunut. Tämä on Simpasen mukaan perussyy sille, etteivät kunnat yleensä kieltäydy perinnöstä, joissa on mukana maata tai maa-alueita.

Tontin voi myydä huonokuntoisen kiinteistön purkamisen jälkeen. Tontille voidaan kaavoittaa myös lisärakennusoikeutta ja myydä sitten eteenpäin markkinoille. On myös mahdollista, että tontti tai maa-alue hyödynnetään kunnan virkistyskäyttöön ta esimerkiksi suojelualueeksi.

”Mikäli kiinteistöjä on tullut kunnan omistukseen ongelmaksi asti, eikä hyödyntämismahdollisuutta ole, pitäisi kunnan kieltäytyä perinnöstä”, Simpanen sanoo.

Suomessa perintöasioita hoitavat lakitoimistot ja pankit törmäävät ajoittain perintöihin, joita kukaan ei halua. Pankkien arvion mukaan ilmiö ei ole kuitenkaan toistaiseksi yleinen, ilmenee Suomen Kuvalehden kyselystä.

SK kysyi ongelman laajuudesta Suomen suurimmilta pankeilta: Nordealta, Osuuspankilta ja Danske Bankilta.

”Emme tilastoi tämän tyyppisiä asioita, mutta toisinaan luopumista koskevat asiat nousevat perinnönjättäjän läheisten taholta esille muun muassa perunkirjoitustoimeksiantojen hoidon yhteydessä”, kertoo OP Ryhmän vähittäispankin lakiasioista vastaava johtaja Päivi Kuoppa.

Suomi on laaja ja harvaanasuttu maa. Esimerkiksi itäisessä Suomessa ja useilla muillakin pienillä paikkakunnilla asuntomarkkinoiden vetovoima on jo olematon. Suomessa on myös yli puoli miljoonaa kesämökkiä ympäri maata ja etenkin suuret ikäluokat omistavat kiinteistöjä.

Nordean varainhoidon lakitiimin johtajan Katri-Maria Aronpään mukaan ongelmakiinteistöjen osalta tilanne todennäköisesti vaikeutuu tulevaisuudessa tietyillä alueilla.

Harvaanasutulla maaseudulla pikkukunnissa väki vanhenee, kun pääkaupunkisedun väestö kasvaa. Suomen noin 5,6 miljoonasta asukkaasta suunnilleen joka viides asuu jo pääkaupunkiseudulla.

Syrjäseutujen talot ja mökit jäävät väkisin jollekin perinnöksi. Tyhjilleen jäädessään ne helposti rapistuvat ja menettävät lopunkin rahallisen arvonsa.

”Usein näihin kohteisiin liittyy mittava korjausvelka. Korjaaminen ei ole ainakaan taloudellisin perustein kannattavaa”, Aronpää sanoo.

”Näissä kohteissa ei yleensä ole merkittävää asuntolainaa, mutta ei niillä myöskään ole arvoa, joten siltä osin tilanne on varmasti tylsä niin nykyisille asukkaille kuin perinnän saajillekin.”

Danske Bankin yksityispankin juristi Erkki Huttunen muistuttaa, että perityistä huonokuntoisista taloista kertyy vähitellen kustannuksia, esimerkiksi kiinteistövero ja talon ylläpitokustannukset, kuten asunnon ylläpitolämpö.

Jos asunnossa ei ole ylläpitolämpöä, talo kostuu ja menee pilalle. Sopiva sisälämpötila on noin kymmenen celsiusastetta, riippuen talosta.

”Mikäli kiinteistöllä on sähköliittymä, voi sen irtisanoa, jolloin välttyy sähköliittymän perusmaksuista. Tosin liittymän mahdollisesta avaamisesta myöhemmin joutuu aikanaan maksamaan liittymismaksun uudelleen.”

Vesi- ja jätevesiviemäriliittymän voi myös irtisanoa, jos kiinteistölle on myönnetty vapautus liittymävelvollisuudesta.

Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle. Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori.

Valtiolle menevien perintöjen määrä on kasvanut 2020-luvulla. Vuonna 2023 valtio sai niitä noin 400 kappaletta. Niiden arvo oli 63,3 miljoonaa euroa. Se oli määrällisesti 2000-luvun ennätys. Valtio jakoi tästä summasta kunnille 35,1 miljoonan euron arvosta.

Valtiokonttorin johtava lakimies Marjukka Vallioniemi kuitenkin sanoo, että muutaman viime vuoden aikana valtio on alkanut saada haltuunsa enemmän sellaisia perintöjä, joista on luovuttu kokonaan.

”Viime vuonna luopumistapauksia oli 45. Emme erikseen tilastoi luopumistapauksiin sisältyviä kiinteistöjä. Meillä ei ole tapauksia, joissa valtio olisi joutunut purkamaan kiinteistöllä olevia rakennuksia”, Vallioniemi sanoo.

Voiko huonokuntoisista taloista muodostua valtiolle ongelma, jos perilliset ja kunnat kieltäytyvät ottamasta vastaan niitä?

”Mikäli myynnistä saadut varat eivät kata pesänhoitokustannuksia, ne jäävät valtion varoista maksettaviksi. Tämä on hyvin ikävää.”

”Valtionperintöjärjestelmää ei ole tarkoitettu siihen, että yhteisiä varoja joudutaan käyttämään tilanteessa, jossa henkilöltä on jäänyt perillisiä.”

SK:n tiedonkeruun ja haastatteluiden yhteydessä useat eri asiantuntijat huomauttivat, että huonokuntoiset kiinteistöt aiheuttavat tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän ongelmia veronmaksajille. Kokonaiskuvan selvittämiselle olisi tarvetta, mutta sekin vaatii resursseja ja mahdollisesti lakimuutoksia.

Oikaisu 20.1.2025 klo 11.48. Korjattu Katri-Maria Aronpään titteli.

Oikaisu 6.2.2025 klo 15.16. Täsmennetty toisen haastateltavan Päivi Kuopan titteliä.