Henna Virkkunen kuntaliitoksista: Pakko ei ole ainoa keino
Kuntauudistuksen linjaukset julkistettiin 2. syyskuuta: uudistus toteutetaan nopeasti ja valtio ohjaa kuntia liitoksiin tarvittaessa kovin keinoin. Puoluesihteeri Mikael Jungner (sd) ilmoitti 23. syyskuuta Savon Sanomissa, että Sdp ei hyväksy pakkoliitoksia. Nyt myös Rkp, Vasemmistoliitto, Vihreät sekä Kristillisdemokraatit ovat vahvistaneet Suomen Kuvalehdelle, että pakkoliitokset eivät ole mahdollisia. Katosiko keskeinen ohjauskeino, kuntaministeri Henna Virkkunen (kok)?
”Hallituksen piirissä ei ole käyty keskustelua siitä, mitkä uudistuksen ohjauskeinot tulevat olemaan. Hallitusohjelmassahan ei otettu siihen kantaa. Olemme keskittyneet tähän mennessä siihen, kuinka vahvat peruskunnat muodostetaan. Ohjauskeinot selvitetään syksyn aikana. Selvää on, että keinoja löytyy.”
Kuinka pitkälle kuntauudistuksessa päästään ilman pakkoja?
”Kaikkien kuntien tilanne käydään syksyn aikana läpi, ja samalla katsotaan, millainen uudistamistarve on eri alueilla. Parasta olisi, jos kunnat lähtisivät aktiivisesti uudistukseen mukaan. Monilla alueilla, kuten Etelä-Savossa, Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pirkanmaalla, pohditaan nyt uudelleen kuntaliitoksia. Uudistus on käynnistetty omaehtoisesi linjaustemme hengessä. Ensi kevään aluekierroksella herätellään hitaammatkin.”
Miksi uudistus ilman pakkoa onnistuisi nyt, kun se ei ole onnistunut aiemmin?
”Onhan uudistaminen onnistunut Paras-hankkeessakin, mutta se on ollut paikoin hidasta.”
Yllättikö hallituskumppanien ”ei” pakkoliitoksille kokoomuksen?
”Ei. Ensin pitää keskittyä keskusteluun ’isosta kuvasta’, millaisen kuntarakenteen tarvitsemme tulevaisuudessa. Kuinka sinne päästään, on keskustelu, joka käydään sen jälkeen. On monia erilaisia ohjauskeinoja tukea kuntia uudistamaan rakenteitaan. Viime hallituskaudella kuntia ohjattiin liitoksiin yli 400 miljoonan euron porkkanarahoilla. Nyt aika on toinen. Tällaisia rahoja ei ole. Päinvastoin valtion lisäksi kunnatkin joutuvat yhä tiukemmalle, ja kuvittelisi, että se innostaisi uudistamaan rakenteita.”
Miltä kartta näyttää, jos kuntien pakkoliitoksia ei tule?
”En usko, että pakkoliitos on tässä avainasemassa, vaan kuntien kyky suoriutua palveluista siten, että ohjaus pysyy kunnanvaltuustojen käsissä. Uudistus ei ole kuntien ’pakko’, vaan etu. Nykyisillä rakenteilla ei kyetä kohtaamaan ikääntymisen haasteita vuosikymmenen kuluttua.”
Ovatko kokoomuksen piirijärjestöt yhä hallituksen takana, vaikka joukko kokoomuslaisia kuntavaikuttajia vaatii kapinaliikkeen riveissä uudistuksen keskeyttämistä?
”Se viesti, joka on minulle välittynyt, puhuu vahvan tuen puolesta kuntauudistusta ja hallituspuolueita kohtaan. Uudistus herättää aina tunteita, emmekä kuvitelleet missään vaiheessa, että tämä olisi yksioikoisen helppoa.”
Jos tämä hallitus ei saa uudistusta aikaan keinojen puuttuessa, kuinka kova tappio se on?
”Se on kova tappio, mutta tappio nimenomaan hyvinvointiyhteiskunnalle ja kansalaisille. Puolueille se tuskin on suurikaan tappio.”
Jos uudistus kaatuu kuntien vastarintaan, mitä tapahtuu sen jälkeen?
”Toivottavasti ei kaadu. Pyrimme järkiratkaisuihin yli nykyisten jäykkien hallinnollisten rajojen. Tämä ei ole uuden kuntabyrokratian pystyttämisen hanke, vaan hanke liiallisen byrokratian purkamiseksi.”
Voiko hallitus linjata uudistuksen vielä toisin?
”Hienosäätöä varmaan tulee, mutta päälinjaus vahvoista peruskunnista on ehdottoman järkevä. Ei voi olla oikein, että suorilla vaaleilla valittujen kunnanvaltuustojen ulkopuolelle on valunut paikoin jopa 60 prosenttia kuntien budjettivallasta. Nyt liian monessa kunnassa päätetään enää velan ottamisesta.”
Kuva Kaisa Rautaheimo