Helsinkiin perustetaan siemenpankki - tarkoituksena säilöä suomalaista kasvistoa
Helsingin siemenpankista vastaava biologi Mari Miranto tekee idätystestejä, joilla varmistetaan noin viiden vuoden välein, että säilötyt siemenet ovat vielä elossa. Kuva Sirpa Lehtola.
Suomi saa oman siemenpankin. Sen tarkoituksena on säilöä täkäläistä kasvistoa siltä varalta, että ilmastonmuutos muuttaa elinympäristöjä niin nopeasti, etteivät kasvit ehdi sopeutua ja siirtyä uusiin ympäristöihin. Tarkoitus on, että niitä voisi kylvää uusiin ympäristöihin myöhemmin.
Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan siemenpankin on määrä valmistua toukokuun aikana, ja aluksi sinne kerätään 80 Suomessa uhanalaisen kasvin siemeniä. Suomessa uhanalaisia kasvilajeja on kolme kertaa enemmän, mutta tässä etusijalla ovat esimerkiksi sellaiset pohjoiset lajit, joita ei ole Manner-Euroopassa. Myöhemmin kerätään myös sellaisia lajeja, jotka eivät nyt ole uhanalaisia.
”Yksi tunnettu uhanalainen laji, jota aiotaan kerätä siemenpankkiin on hämeenkylmänkukka, joka on Kanta-Hämeen kukka”, kertoo siemenpankista vastaava Mari Miranto.
Rahaa siemenpankin perustamiseen Helsingin yliopisto sai Euroopan unionin LIFE+ rahastosta. Rahalla hankitaan esimerkiksi tavallisia kotitalouspakastimia varsinaiseen säilytykseen sekä inkubaattoreita, joilla siemenet voidaan kuivata niiden säilymisen kannalta parhaaseen kosteuspitoisuuteen.
Yhteensä Suomessa on noin 1300 alkuperäistä kasvilajia, ja kun mukaan lasketaan kaikki puutarhakarkulaiset ja vastaavat, lajeja on noin parituhatta.
Luonnonkasvien siemenpankkeja on ympäri Eurooppaa jo monia. Niistä suurin on Englannissa sijaitseva Millenium-siemenpankki. Italiassa taas on lukuisia pieniä siemenpankkeja. Suomi on pitkään ollut mukana eurooppalaisten siemenpankkien verkostossa.
Pohjois-Euroopassa siemenpankkeja ei aiemmin ole juuri ollut. Baltian maissa ja Ruotsissa ei lainkaan, ja Norjassakin vain pieni. Huippuvuorilla on suuri siemenpankki, jonne on säilötty ruokakasveja, myös suomalaisia. Kumpulan siemenpankkiin on mahdollisesti tulossa talteen myöhemmin myös baltialaisia ja ruotsalaisia luonnonkasveja.
Kuivatut siemenet talletetaan foliopusseihin, mikä auttaa niitä säilyttämään alhaisen kosteuspitoisuutensa.
”Täällä kuivattujen siementen on tarkoitus säilyä ainakin kymmeniä vuosia, ehkä jopa 150 vuotta”, Miranto sanoo.
Puolet kerätyistä ja kuivatuista siemenistä lähetetään varmuuden vuoksi turvaan jonkin toisen maan siemenpankkiin.