Helppoa vaalirahaa

Osuuskunta Tradekan vaalituista päättävän hallituksen jäsenistä lähes puolet sai vaalirahoitusta itselleen.

politiikka
Teksti
Jari Hanska

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Syksyn 2017 kunnallisvaaleissa Osuuskunta Tradekan tukea sai 105 ehdokasta vasemmistoliiton ja demareiden riveistä. Vaalirahaa jaettiin 500 euroa kullekin ehdokkaalle. Yhteensä tukia maksettiin 52 500 euron edestä.

Jaettava summa ei ole henkilöä kohden suuri, mutta tuen jakamisen periaatteet herättävät kysymyksiä.

Tradeka on linjannut, että vaalirahaa jaetaan ainoastaan sen hallintoelimissä toimiville luottamushenkilöille tai osuuskunnan omistamien yhtiöiden pääluottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutettuina toimiville henkilöille.

Tukea on myönnetty kaikille kriteerit täyttäneille henkilöille.

 

Tradekan ylin päättävä elin, 85-henkinen edustajisto, koostuu lähes kokonaan vasemmistoliittolaisista ja sosiaalidemokraateista. Joukkoon mahtuu vain yksi nokialainen kommunisti.

Varsinaisen päätöksen vaalirahoituksesta tekee osuuskunnan 21-henkinen hallitus. Viime vuoden kunnallisvaaleissa hallitus jakoi vaalirahaa yhdeksälle hallituksessa istuneelle ehdokkaalle, 500 euroa kullekin.

Yksi vaalirahan saajista on sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja pitkän linjan osuuskunta-aktiivi Jukka Gustafsson. Hän oli myös yksi kahdestakymmenestä 1 500 euron vaalirahan saajista vuoden 2015 eduskuntavaalien alla. Gustafsson istui hallituksessa, joka päätti rahoituksen jakamisesta.

Gustafssonin ohella nykyisistä demarikansanedustajista Tradekan tukea viime eduskuntavaaleissa saivat Tradekan edustajistossa istuneet Maria Guzenina, Eero Heinäluoma, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Johanna Ojala-Niemelä ja Tytti Tuppurainen.

Tradekan hallituksesta eduskuntavaaleihin lähti ehdolle Gustafssonin ohella kaksi henkilöä, joille molemmille Tradekan hallitus myönsi vaalirahoitusta.

”Olen nähnyt sillä tavalla, että tämäntyyppiset osuustoimintaliikkeet vaalien yhteydessä huomioivat hallintonsa edustajia”, Gustafsson sanoo.

Entä onko Gustafsson jäävännyt – tai muut hallituksessa vaalirahoitusta saaneet jäävänneet – itsensä päätöksenteosta?

Gustafsson empii noin kymmenen sekuntia ennen vastaamista.

”Se on nyt hyvä kysymys. Minun mielestäni varmaan näin on tapahtunut. Pidän sitä sellaisena automatic, että automaattisesti toimii näin”, Gustafsson sanoo.

Tradekan hallituksen puheenjohtaja Markus Aaltonen (sd), valtiopäiväneuvos ja entinen kansanedustaja Seinäjoelta kertoo, että vaalirahoitus on ”ikimuistoinen käytäntö”.

”Osuuskunnan hallintoon aikaansa uhraavien vaivannäköä on tavallaan palkittu kohtuullisella vaalituella”, Aaltonen sanoo.

Haastattelussa Aaltonen ei muista, ovatko hallituksen vaalirahoitusta saaneet jäsenet jäävänneet itsensä asian käsittelystä. Myöhemmin Aaltonen kertoo, että on tarkistanut asian Tradekan pääkonttorista.

Tradekan vastuullisuusjohtajan Satu Niemelän mukaan vaalirahaa saaneet hallituksen jäsenet ovat jäävänneet itsensä. Suomen Kuvalehti ei voinut kuitenkaan todentaa jääväystä, sillä Tradeka ei suostu näyttämään hallituksen kokouspöytäkirjoja edes vaalirahapäätösten osalta.

 

Vaalirahoituksen uudistamista johtanut ministeri Lauri Tarasti ei pidä poikkeuksellisena, että osuuskunta tukee aatteellisesti samanmielisiä edustajia. ”Kyllä firmat saavat tukea omia edustajiaan, joilla on samanlainen arvomaailma.”

Sen sijaan menettely, jossa hallitus myöntää vaalirahaa hallituksen omille jäsenille, on mutkikkaampi. Jos kyseessä olisi yhdistys, yhdistyslaki edellyttäisi jääväämistä. Osuuskuntia ja osakeyhtiöitä koskevat lait kuitenkin ovat erilaisia.

Osuuskuntalain mukaan hallituksen jäsen ei saa osallistua hänen ja osuuskunnan välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn.

”Minun mielipiteeni on, että tämä ei ole mikään sopimus. Päinvastoin, siinä annetaan yksipuolisesti tuki vaalityötä varten”, Tarasti toteaa.

Tulevissa eduskuntavaaleissa Tradeka tukee jokaista ehdokastaan 2 500 eurolla.