Heinäluoma haluaa lykätä terveysuudistuksen valmistumisen yli kuntavaalien
Suomen Kuvalehden haltuunsa saama sähköpostiviesti osoittaa, että demarit jarruttavat sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen valmistumista vaalitaktisista syistä.
Hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä yrittää ratkoa täysin jumiutunutta sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusta taas ensi tiistaina.
Jo nyt vaikuttaa selvältä, ettei tuolloinkaan tule valmista. Hallitus tuskin julkistaa uudistuksen suuntaviivoja ennen ensi viikon sunnuntaita, kuntavaalien varsinaista äänestyspäivää.
Syynä on demarien halu jarruttaa asian etenemistä.
”Kun kyse on merkittävästä uudistuksesta, ei ole syytä hötkyillä ja tehdä tärkeällä asialla kuntavaalipolitiikkaa”, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma (sd) kirjoittaa tukiryhmälleen perjantaina 19. lokakuuta lähettämässään sähköpostiviestissä.
Demarien hallituskumppani kokoomus on syyttänyt Sdp:tä sote-uudistuksen jarruttamisesta. Tämän päivän Helsingin Sanomien mukaan ”Sdp kiistää syytökset”.
SK:n haltuunsa saama meili osoittaa kiistattomasti, ettei Sdp halua täsmällisiä sote-suunnitelmia julki ennen kuntavaaleja, vaan pyrkii siirtämään asian vaalien jälkeiseen aikaan:
”Tulevat valtuutetut on saatava mukaan keskusteluun ja sote-asia ratkeaa aikanaan”, Heinäluoma opastaa tukijoitaan.
Demarien hallituspolitiikan päästrategiksi usein luonnehditun Heinäluoman mukaan ”hallitus on yksimielinen uudistuksen peruslinjoista”.
”Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu on jatkossakin kunnilla. Mikäli kuntauudistuksen pohjalta muodostuvat kunnat eivät ole riittävän vahvoja vastaamaan kuntalaisten palveluista, ne voivat muodostaa yhteistyöllä sosiaali- ja terveysalueita (sote). Tuleva kuntauudistus tulee sitten ratkaisemaan sote-alueiden määrän vahvojen peruskuntien ohella”, Heinäluoma selvittää tulevia sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisperiaatteita.
Demarien halu jarruttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen etenemistä selittynee vaalitaktisilla syillä. Uudistuksen suuntaviivojen julkistaminen saattaisi antaa aseita oppositiopuolueille, perussuomalaisille ja keskustalle. Ne pyrkisivät osoittamaan, että hallituksen kaavailema sote-uudistus edellyttää ehkä radikaalimpaaa kuntien määrän vähentämistä, mitä mitä demarit ovat kaavailleet.
Sdp linjasi viime kesän puoluekokouksessaan, että Suomessa olisi 150–180 kuntaa vuonna 2020. Pääministeri Jyrki Katainen (kok) on arvioinut, että Suomessa on kuntauudistuksen jälkeen 90–120 kuntaa. Nyt niitä on 336.
Kuntaliitokset ovat monille pikkukuntien demareillekin kipeä asia. Kokoomuksen kannatukseen taas kuntaliitokset tuskin vaikuttavat kovin kielteisesti.
