Haminan 100-metrinen lipputanko saatetaan joutua purkamaan – lujuuslaskelmat, hitsaus ja pultit epäilyttävät
Pietarissa tehty lipputanko pystytettiin Haminaan, vaikka rakenteiden kestävyyttä ei ollut varmistettu.
Haminan kaupungin marraskuun alussa kiireellä pystyttämää venäläisvalmisteista jättilipputankoa odottaa pahimmassa tapauksessa purkaminen.
Kaikkiaan noin 740 000 euroa maksavan 100-metrisen tangon lujuuslaskelmia käydään parhaillaan läpi niin sanottuna jälkilaskentana turvallisuuden varmistamiseksi.
Jälkilaskennan järjestämisestä sovittiin työmaakokouksessa tiistaina 6. marraskuuta.
”Aika kovasti poikien pitää harrastaa laskentaa lähipäivien aikana. Laskelmat koskevat puhtaasti tangon lujuutta. Jälkilaskennalla täytyy saada se varmuus, että tanko pysyy pystyssä”, sanoo Haminan johtava rakennustarkastaja Ari Brusila.
Seuraava palaveri on perjantaina 9. marraskuuta. Silloin selviää, voidaanko tangon käyttöönottotarkastus pitää suunnitellusti 23. marraskuuta.
Lipputangon juhlalliset vihkiäiset on sovittu pidettäväksi 3. joulukuuta.
”Täytyy saada se varmuus, että tanko pysyy pystyssä.”
Jälkilaskentaurakkaan osallistuvat tangon maahantuonut ADS Finland -yhtiö, tangon valmistanut pietarilainen Amira-konepaja ja kolmantena osapuolena tarkastusta tekevä tamperelainen, valtakunnallisesti toimiva rakennuttamis- ja suunnitteluyhtiö A-Insinöörit.
Huoli turvallisuudesta nousi esille, koska Amira on tehnyt lujuuslaskelmansa käyttäen venäläistä standardia. Suomessa lujuuslaskelmiin käytetään tiukempaa eurooppalaista eurokoodi-standardia.
”Lujuudesta on aika erilaisia näkemyksiä, ja siihen eroavaisuudet kulminoituvat”, sanoo johtava rakennustarkastaja Ari Brusila.
Haminan 11-nivelinen venäläistanko on koottu pulteilla osista, jotka menevät osittain limittäin. Jos tanko olisi tehty Suomessa, osat olisi hitsattu toisiinsa nyt käytetyn niin sanotun kitkaliitoksen sijasta.
”Nyt siinä on 11 paikkaa, mistä tanko pääsee elämään”, sanoo Brusila.
Ongelma siis on se, että tanko ei ehkä ole tarpeeksi tukeva?
”Sitä siinä nyt kovasti haetaan”, sanoo Brusila.
Tankoon on asennettu mittalaitteet, jotka mittaavat tangon heilumista ja taipumista.
”Siinä mitataan sitä, taipuuko tanko jollakin tuulella niin, että tankoon jää pysyviä muutoksia”, sanoo Brusila.
Jälkilaskennan tuloksia odotellessa jättitangon ympärys aidataan ja ihmisten pääsy sen lähelle estetään.
”Tässä on aika monta asiaa, mitä tähän liittyy.”
Kalliin jättilipputangon turvallisuuden selvittäminen vasta pystyttämisen jälkeen tuntuu erikoiselta järjestykseltä. Haminan kaupunkikehitysjohtajan Matti Filpun mukaan asiassa ei ole mitään erikoista.
”Jälkeenpäin on aina helppo arvostella, mutta tässä on aika monta asiaa, mitä tähän liittyy.”
Filpulla on lipputankohankkeessa vähintään kolmoisrooli. Hän on ollut viime vuoden puolelta asti tiiviisti valmistelemassa hanketta idean isän, entisen kansanedustajan Kimmo Kiljusen (sd) sekä kaupunginjohtaja Hannu Muhosen kanssa.
Kesäkuussa Filppu sai valtuustolta valtuutuksen kilpailuttaa hanke, päättää tarjouksen hyväksymisestä sekä tehdä tankotilaus. Filppu tilasi tangon ainoalta tarjoajalta, ADS Finland -yhtiöltä. Suomen Kuvalehti kertoi syyskuussa, että ADS:n toimitusjohtajalla oli taustallaan talous- ja huumerikostuomiot. ADS oli myös kopioinut yhdysvaltalaisen rakennusyhtiön kotisivut jopa työntekijöiden kuvia ja nimiä myöten.
Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu on Haminan kaupungin rakennusvalvonnan esimies, joten hän myös viime kädessä itse valvoo tilaamansa tangon pystytystä ja laatua.
Rakennusvalvonnan väen asema toisaalta laadun ja turvallisuuden valvojana ja toisaalta hankkeen puuhamiehen alaisena vaikuttaa vaikealta.
Aiheuttavatko monet roolit mitään ristiriitaa?
”Valtuuston päätökset ovat minua ohjanneet ja teen sen mukaan kuin valtuusto päättää”, sanoo Filppu.
”Vasta äskettäin kävi ilmi, että se onkin venäläisen konepajan suunnittelema.”
Haminalaista kaupunginvaltuutettua ja kaupunginhallituksen jäsentä, rakennusmestari Harri Kerkelää (ps) lipputankoasia kiinnostaa sekä poliitikkona että ammatillisesti.
Kerkelä on 20 vuotta tehnyt työkseen teräsrakenteita. Hän tietää, mitä teknisiä riskejä poikkeuksellisen suureen lipputankoon voi liittyä.
Kerkelä ei voi ymmärtää sitä, että julkinen taho eli kaupunki pystyttää kalliin lipputangon varmistamatta ensin, että se on Suomessa noudatettavien turvallisuus- ja muiden vaatimusten mukainen.
”Olen huolissani tangon kestävyydestä ja siitä, että julkinen toimija kiertää julkisella rahalla toimien Euroopan CE-merkintävaatimuksia. Kukaan yksityinen ei voisi toimia niin, että ensin pystytetään rakennus ja vasta sitten esitetään piirustukset ja laskelmat.”
Kerkelä alkoi jo loppukesästä kysellä tangon laadun ja turvallisuuden perään saamatta kaupungilta dokumentteja tai vastauksia.
”Luottamushenkilöille kerrottiin aluksi, että tangon suunnittelija on A-Insinöörit. Vasta aivan äskettäin kävi ilmi, että se onkin venäläisen konepajan suunnittelema”, sanoo Kerkelä.
A-Insinööreillä on tankohankkeessa tuplarooli: yhtiön palkkalistoilla oleva henkilö on palkattu kaupungin pääsuunnittelijaksi, mutta toisaalta A-Insinöörien toinen henkilö hoitaa puolueettoman kolmannen osapuolen roolissa hankkeen teknisen tarkastajan tehtäviä.
Nimekkeestään huolimatta pääsuunnittelija ei itse ole osallistunut lipputankopiirustusten laatimiseen, vaan ne on tehnyt Amira Pietarissa.
Kerkelä pitää A-Insinöörien kaksoisroolia ongelmallisena. Haminan kaupungin mielestä ongelmaa ei ole, koska A-Insinöörit on iso yhtiö.
”Hitsausjälki on ihan hirveä.”
Työmaalla olleista lipputangon osista otettuja valokuvia levisi lokakuun lopulla juuri ennen tangon pystytystä Facebookiin. Kuvissa näkyi hitsaussaumoja, jotka hirvittivät ammattilaista.
”Hitsausjälki on ihan hirveä, se on vajaata ja reunahaavallista. Näkee, että se on tehty vapaalla kädellä eikä robotilla”, sanoo Kerkelä.
Kaupungin toimiin turhautunut Kerkelä otti lopulta loka-marraskuun vaihteessa yhteyttä rakennustuotteita kuten kantavia teräsrakenteita valvovaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon Tukesiin.
Tukes puolestaan pyysi Haminan kaupungilta tietoja muun muassa lipputangon CE-merkinnöistä, mutta ei ole vielä saanut pyytämiään tietoja.
ADS Finlandin omistaja-johtaja Kari Hyrkäs on vakuuttanut, että CE-sertifikaatit ovat olemassa, mutta ei ole toimittanut niitä kaupungille tai Tukesille.
Jos lipputangolle ei löydy EN1090-1-standardin mukaista CE-merkintää, tangon lopullinen hyväksyminen tehdään ympäristöministeriön kansallisen hyväksymismenettelyn mukaisesti eli rakennuspaikkakohtaisella varmentamisella.
Esimerkiksi hitsaussaumoja voi tarkistaa ultraamalla ne niin korkealle kuin se jo pystytetyssä tangossa on mahdollista.
”On aika vaativa ja aikaa vievä prosessi rakennusvalvonnallekin, jos joudutaan menemään rakennuspaikkakohtaiseen varmentamiseen”, sanoo ylitarkastaja Petri Kulmala Tukesista.
Ei ole yksiselitteistä opaskirjaa siitä, minkä laajuinen tarkastuksen tulee olla.
Kolmannen osapuolen tarkastuksen tekevä yritys – eli Haminan tapauksessa A-insinöörit – tekee esityksen tarkastuksen laajuudesta ja rakennusvalvonta arvioi, onko heillä riittävät tiedot rakenteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi.
”Viime kädessä rakennushankkeeseen ryhtyvä vastaa, että rakennuskohteen lujuuden ja vakauden vaatimukset täyttyvät, ja että rakennettava kohde on turvallinen”, sanoo Kulmala.
Tukesin mukaan Haminan lipputangon kaltaiseen mastorakenteeseen sovelletaan kantavien teräsrakenteiden harmonisoitua EN1090-1-standardia, jonka mukaan rakenne on CE-merkittävä.
Kaupungin palkkaamana pääsuunnittelijana lipputankohankkeessa työskentelevän A-Insinöörien Toni Kekin mukaan tanko ei välttämättä tarvitse CE-merkintöjä. Kekki perustelee tätä sillä, että kyseessä on rakennustuoteasetuksen 5. artiklassa mainittu poikkeustapaus eli ei-sarjavalmisteinen tuote.
Tukes on kuitenkin eri linjoilla.
”CE-merkintää ei voi ohittaa esimerkiksi rakennustuoteasetuksen artiklan 5 perusteella, koska kantaville rakenteille on olemassa kansallisia vaatimuksia rakennustuotteen perusominaisuuksien, kuten lujuuden ja vakauden osalta” sanoo Tukesin Kulmala.
”Yksikään keppi ei ole kaatunut.”
Amira on Haminan johtavan rakennustarkastajan Ari Brusilan mukaan rakentanut vastaavalla menetelmällä tankoja muualle maailmaan hyvällä menestyksellä.
”Yksikään keppi ei ole kaatunut”, hän sanoo.
Jos jälkilaskenta ja mittaukset kuitenkin osoittavat, että tanko ei ole turvallinen, vaihtoehtoja on Brusilan mukaan vain yksi.
”Sitten tanko otetaan alas ja ADS saa katsoa, minne se sen vie.”
Purkamisen ADS Finland joutuisi hoitamaan omalla kustannuksellaan. Kaupungin ei siinä tapauksessa uskota joutuvan kärsimään taloudellisesti, sillä kaupunki ei ole vielä maksanut ADS Finlandille kokonaan sen 320 000 euron osuutta urakkasummasta.
Eikö tietoa olisi voinut hankkia etukäteen ja edetä hitaammin lopputuloksen varmistamiseksi?
Brusila sanoo, että kiire ei ole ongelmien syy. Kyse on viisauden puutteesta: tekijäringistä puuttui hänen mukaansa ”se tosi fiksu kaveri”.
Suomalaisten ja venäläisten yhteistyökin käynnistyi kunnolla vasta äskettäin.
”Jos ADS Finland olisi osannut hoitaa asian paremmin, se olisi ollut asialle eduksi”, Brusila toteaa.
”Varmaan kaikki tekevät minkä osaavat, mutta tämä ei ole mikään helppo niksnaks-juttu. Nyt on sitten havahduttu asian ääreen oikein tosissaan. Mihin tämä loppupelissä johtaa, on vielä auki.”
ADS Finlandin Kari Hyrkäs ei vastannut Suomen Kuvalehden soittopyyntöihin.