Haminan jättitanko Venäjältä

Kaupunki tilasi lippupuistoonsa 100-metrisen tangon yrittäjältä, jonka verkkosivut oli kopioitu USA:sta työntekijöiden kuvia ja nimiä myöten.

Kotimaa
Teksti
Outi Salovaara
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Mitä yhteistä on Eiffelin tornilla ja Haminaan rakennettavalla lippumaailmalla jättilipputankoineen?

Ainakin se, että molemmat ovat herättäneet paikallisten keskuudessa kritiikkiä ennen valmistumistaan, sanoo lippumaailma-idean isä, lippuasiantuntija ja entinen kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd). Hän on myös Haminan Lippumaailman osa-aikainen toiminnanjohtaja.

”Eiffel-torniakin vastustettiin Pariisissa 1800-luvun lopulla jyrkästi, ja sitä pidettiin teräshirviönä. Torni sai rakennusluvan vain sillä ehdolla, että lupa on väliaikainen ja torni puretaan heti pois.”

Kiljunen pitää vuodesta 2016 työstettyä lippumaailmaa ja sen 100-metristä lipputankoa Haminan elinkeinopoliittisena investointina. Moni veronmaksaja puolestaan on tuohtunut kustannusten karkaamisesta.

Vielä viime vuonna lippupuistoon arvioitiin kuluvan enintään 300 000 euroa, mutta tämän vuoden loppuun mennessä veronmaksajat joutuvat maksamaan investoinnista yhteensä noin 880 000 euroa. Puiston loppuun rakentaminen vaatii vielä lisää rahaa.

Nuppi, nuppi, lipputangon nuppi vaarin päähän puuuutooosi? No, nyt putosi iso nuppi Haminan veronmaksajien päähän”, toteaa yksi kommentoija Kymen Sanomien verkkosivuilla.

Haminan kaupunginvaltuusto joutui kesäkuussa äänestämään lippupuiston tarvitsemasta 580 000 euron lisämäärärahasta, joka myönnettiin äänin 27–11.

Ensi vuoden tai seuraavien vuosien määrärahojen suuruudesta kaupunginjohtaja Hannu Muhosella ei vielä ole tarkkaa tietoa, ei myöskään jatkorakentamisen aikataulusta.

Kiljusen mukaan haminalaiset eivät ole ainoita maksajia. Rahoitusta aiotaan hakea myös säätiöiltä, yrityksiltä ja ministeriöiltä.

 

Kimmo Kiljunen kirjoitti jo vuonna 1995 kirjan Maailman maat ja liput.  Teos sai innoituksensa Kiljusen kerrottua omille lapsilleen maailman lipuista ja valtioista leikkien lomassa.

”Käytän kirjassa lippua välineenä kertoakseni maiden poliittisesta historiasta. Siitä on tullut jo seitsemäs painos ulos.”

Lippuinnostus näkyi Kiljusen Etelä-Karjalan Luumäellä omistamalla museotilalla, jonne hän rakensi lippunäyttelyn. Kun Kiljunen muutama vuosi sitten myi tilan, hän alkoi etsiä lippunäyttelylle pysyvää paikkaa.

”Tavoitteena oli avata näyttely vuonna 2018 Suomen ja Suomen lipun 100-vuotisjuhlaan”, sanoo Kiljunen.

Hän tarjosi näyttelyä turhaan muun muassa kotikaupunkinsa Vantaan Heurekalle ja Lappeenrannan kaupungille.

Lappeenrannassa Etelä-Karjalan museo innostui asiasta sen verran, että museossa on parhaillaan esillä Kiljusen kuratoima Suomen lippu -näyttely. Se kertoo siniristilipun satavuotisesta historiasta ja siniristilipun edeltäjistä Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta asti.

Näyttelyä pidemmälle lippuhanke ei edennyt Lappeenrannassakaan. Kiljunen joutui jatkamaan kodin etsimistä lippukokoelmalleen.

Kaksi vuotta sitten kesällä Kiljusta lykästi. Hän tapasi Hamina Tattoo -tapahtumassa Haminan kaupunginjohtajan Hannu Muhosen, joka ryhtyi viemään asiaa eteenpäin.

”Idea lähti voimakkaasti kasvamaan, ja nyt se on tosiasia”, sanoo Kiljunen.

Hänen mukaansa kaupunginvaltuuston kesäkuinen lisämäärärahapäätös jättilipputangosta oli hankkeen lopullinen sinetti.

”Se päätös on perustanut Haminan lippumaailman ja teki siitä instituution. Meillä on nyt joku referenssi”, sanoo Kiljunen.

Vuoden loppuun mennessä Haminassa on valmiina noin 20 lipputankoa.

Haminan lippumaailman suurimmaksi vetonaulaksi nousee tulevan joulukuun alussa 100-metrinen eli Suomen korkein lipputanko. Salkoon vedetään maailman suurin, noin 400-neliöinen Suomen lippu, joka näkyy kauas maalle ja merelle.

Maanrakennustyöt jättitangon pystytyspaikalla ovat alkaneet, ja pietarilaisessa tehtaassa valmistetaan parhaillaan erityisrakenteista teräksistä lipputankoa.

880 000 eurosta osa on jo käytetty muun muassa Suomen lipun tie -näyttelyyn, joka rakennettiin Haminan vuonna 1790 rakennettuun Lipputorniin torin laidalla.

Lisäksi Haminan RUK-puistossa saloissa liehuvat Suomen yhdeksän tähänastista valtiolippua, ja Lipputornin lähistöllä hulmuaa toista kymmentä Pohjoismaiden ja Baltian alueen lippua.

Kaikkein suurin yksittäinen investointi on kuitenkin jättilipputanko, joka maksaa pystytyksineen noin 580 000 euroa. Ennätyssuuri Suomen lippu sen sijaan ei maksa veronmaksajille mitään, koska se on 30 ulkovallan lahja Suomen kansalle.

Jatkossa kaupunki joutuu kuitenkin maksamaan muutama tuhat euroa vuodessa lipun uusimisesta.

Tämän vuoden loppuun mennessä Haminassa on valmiina noin 20 lipputankoa lippuineen, mutta lopullisena tavoitteena on pystyttää niitä kaikkiaan noin 200. Silloin Haminassa liehuvat kaikkien maailman itsenäisten valtioiden liput usean hehtaarin alueella.

Lisäksi Kiljunen haaveilee lippumaailmaan myös informaatiopisteitä, lasten lippumaailmaa, kioskeja, kahviloita ja matkamuistomyymälöitä. Tavoitteena on elämyksellinen, mutta myös pedagoginen vierailukohde esimerkiksi koululaisille.

”Haminan lippumaailma ei ole vain se sadan metrin lipputanko, mistä kaikki puhuvat, vaan se on tämä kokonaisuus”, sanoo Kiljunen.

”Eikä se mikään ihan nyrkkipaja ole.”

Jättilipputanko on kuitenkin varastanut päähuomion poikkeuksellisen kokonsa ja kustannustensa vuoksi.

Kaiken lisäksi sata metriä korkea teräslipputanko on niin vaikea ja epätavallinen rakennuskohde, että rakentajaa oli vaikea löytää. Haminan kaupungin järjestämään kilpailutukseen kuluneena kesänä tuli yksi ainoa tarjous.

Terästankourakan voitti 322 000 euron tarjouksella vuonna 2004 perustettu ADS Finland -yhtiö, joka teettää tangon pietarilaisella 1991 perustetulla Amira-yhtiöllä. Teräs on peräisin 50 000 ihmistä työllistävältä venäläiseltä Severstal-teräsyhtiöltä.

Keravalaisen ADS:n toimitusjohtaja Kari Hyrkäs kertoo yrityksensä olevan projektinhallintayhtiö, joka ei itse valmista mitään. Hyrkäs sanoo olleensa Venäjän-kaupassa mukana 1990-luvun alusta pitäen.

Vuonna 2013 venäläiset lehdet kertoivat, että ADS Finland oli neuvotellut Omskin alueen hallinnon kanssa peräti 20 miljardin euron arvoisen puunjalostusteollisuuden keskittymän rakentamisesta Omskin seudulle.

ADS:n oli tarkoitus etsiä vaneri- ja muiden tehtaiden rakentamiseen kansainvälisiä investoijia. Miljardihanke kuitenkin kuivahti kasaan.

Hyrkäs sanoo ADS:n osallistuneen vielä Haminan 100-metristäkin lipputankoa suurempien tankojen toimituksiin Saudi-Arabiassa ja Etelä-Sudanissa. Kotisivuillaan yhtiö kertoo tehneensä urakoita esimerkiksi Scanialle 2015 ja Helsingin kaupungille 2016.

Lippupuistoväen ADS:n osaaminen on vakuuttanut.

”Sillä on kuitenkin kansainvälisiä yhteyksiä, eikä se mikään ihan nyrkkipaja ole”, Kiljunen sanoo. Hän korostaa kuitenkin, ettei tunne Hyrkästä eikä ole ollut kilpailutusprosessissa mukana.

Myös Haminan kaupunkikehitysjohtaja Matti Filppu kehuu ADS:n osaamista.

”ADS:n suunnitelmat olivat jopa paremmat kuin meidän omamme.”

Hyrkäs luonnehtii jättitangon rakentamista äärimmäisen vaativaksi työksi.

”Käytämme tangon rakentamisessa patentoitua järjestelmää. Rakenteessa ei käytetä hitsausta ollenkaan, vaan niin sanottua hylsyratkaisua. Kun tanko heiluu tuulessa, se pysyy lujana ja joustaa”, yrittäjä sanoo.

Viime viikon työmaapalaverissa Hyrkäs kertoi kaupungin edustajille ilouutisen: teräslipputangon rakentaminen Pietarissa on edennyt jopa etuajassa.

Hyrkkään mukaan satametrisen tangon teettäminen Suomessa olisi maksanut yli 700 000 euroa eli yli kaksi kertaa sen, mitä Pietarissa.

ADS kopioi yhdysvaltalaisen rakennusyhtiön kotisivut.

ADS:n Haminan kaupungille toimittamat tilaajavastuulain edellyttämät asiakirjat kertoivat yhtiön olevan kunnossa, eikä estettä jättitankourakan antamisesta ADS:lle ollut.

Tarkempi perehtyminen paljastaa yrityksestä arveluttavia piirteitä. ADS muun muassa kopioi yhdysvaltalaisen rakennusyhtiön kotisivut jopa työntekijöiden kuvia ja nimiä myöten. Vain toimitusjohtaja- ja yhteystiedot oli vaihdettu oikeiksi.

Kun Suomen Kuvalehti kysyi sivuista, Hyrkäs sanoi olevansa tietämätön asiasta. Hänen mukaansa harjoittelija oli tehnyt sivut valmiille pohjalle. ”Olen itse aika huono tietokoneiden kanssa.” Pian haastattelun jälkeen ADS:n kotisivut muutettiin toisenlaisiksi.

Kaupparekisterissä ovat ADS:n tilinpäätöstiedot vasta vuodesta 2014 lähtien. Vuonna 2014 yhtiöllä ei ollut lainkaan liikevaihtoa, vuonna 2015 sitä oli 8 000 euroa ja vuonna 2016 78 000 euroa.

Vuonna 2017 liikevaihtoa syntyi 40 000 euroa ja tappiota 16 000 euroa.

ADS Finlandin luottotiedot ovat menneet, ja vuosina 2015–2018 sillä on ollut kymmenkunta pienehköä maksuhäiriömerkintää.

Hyrkäs selittää maksuhäiriömerkintöjä muun muassa sillä, että hän on ollut matkoilla. Hyrkkään mukaan maksut ovat olleet riidanalaisia.

”Siellä on ollut pieniä parin sadan euron juttuja, joilla ei ole ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaikki maksut on maksettu.”

Hyrkkään uraan ovat mahtuneet myös konkurssi ja sitä seurannut viiden kuukauden ehdollinen vankeustuomio kirjanpitorikoksesta ja velallisen törkeästä epärehellisyydestä vuonna 2006 sekä reilun kahden vuoden ehdoton vankeustuomio avunannosta törkeään huumausainerikokseen vuonna 2010.

Tuomio kirjanpitorikoksesta ja velallisen epärehellisyydestä on Hyrkkään mukaan ”tavanomainen seuraus” yrityksen konkurssissa. Huumausainerikosta hän selittää tietämättömyydellä ja hölmöydellä.

Haminan kaupungin tiedossa rikostuomiot eivät ole olleet urakkasopimusta solmittaessa. Kaupunginjohtaja Muhosen mukaan asian suhteen ryhdytään toimiin, jos tilanne niin vaatii.

Hyrkäs pahoittelee rikoksia ja sanoo sovittaneensa ne.

”Nyt tässä tehdään rehellisesti töitä ja yritetään mennä eteenpäin.”

Kaupungin mukaan työt ovat sujuneet moitteetta, ja Hamina on maksanut ADS:lle muutaman kymmenentuhannen euron etumaksun. Sen vakuutena on pietarilaisessa tehtaassa oleva lipputangon teräs. Jos jokin menisi pieleen, kaupunki voi myydä teräksen.