Hallitus vie tämänkin kilpailuvaltin – jää ”seitsemän kuukauden talvi”
Lukukausimaksu tekee hallaa yliopistokaupunkien kansainvälisyydelle, sanovat ylioppilaskunnat.
Hallitus on ilmoittanut ottavansa käyttöön korkeakoulujen lukukausimaksun, joka peritään EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta saapuvilta opiskelijoilta.
Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL sekä ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto Samok ovat vastustaneet lukukausimaksuja tiukasti jo usean vuoden ajan. Kritiikkiä ehdotusta vastaan on satanut usealta muultakin suunnalta.
Suomen Kuvalehti kysyi suomalaisten yliopistojen ylioppilaskunnilta, miten he lähtisivät mainostamaan omia yliopistojaan kansainvälisillä markkinoilla. Yhdenkään yliopiston ylioppilaskunta ei suostunut lähtemään ajatusleikkiin mukaan.
Lukukausimaksuista ylioppilaskuntien edustajat sen sijaan olivat jyrkkää mieltä.
Susanna Jokimies Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksesta sanoo, että lukukausimaksut eivät tee Suomesta houkuttelevaa opiskelumaata.
Hänen mielestään juuri maksuton koulutus on Suomen suurin kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla.
”Lukukausimaksujen seurauksena kilpailisimme kovien yliopistojen kanssa”, sanoo kansainvälisten asioista vastaava Jokimies. ”En usko, että Suomi pienenä ja syrjäisenä maana ja huonoilla työmarkkinoillaan houkuttelisi paljoakaan opiskelijoita.”
Koulutuksen markkinointikaan ei Jokimiehen mukaan välttämättä auta opiskelijoiden houkuttelemisessa.
”Opetuksen pitäisi olla niin laadukasta ja ainutlaatuista, että se houkuttelisi maksamaan.”
Jokimies myös kyseenalaistaa sen, onko työelämän kenttä valmis ottamaan vastaan kansainvälisiä työntekijöitä.
”Suomessa kova edellytys työntekijöille on se, että kaikkien pitäisi puhua suomea.”
Satu Nurmi Turun yliopiston ylioppilaskunnasta muistuttaa, että esimerkiksi Saksassa on helpon kielen lisäksi myös houkuttelevammat työmarkkinat.
”Käytännön asioista on hyvä muistaa, että suomen kieli on vaikea oppia ja meillä on seitsemän kuukauden talvi”, sanoo kansainvälisistä asioista vastaava Nurmi.
Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan Riitta Sahlstenin mukaan Suomi on ollut hienosti menossa kohti korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteita.
”Päätöksen seuraukset ovat todennäköisesti ikävät, etenkin täällä periferiassa sijaitseville korkeakouluille ja pienten kaupunkien kansainvälisyydelle”, sanoo kansainvälisten asioiden sihteeri Sahlsten.
Emmi Ahola, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kansainvälisten asioiden vastaava, toteaa, että Jyväskylästä tosin on hyvät kulkuyhteydet joka suuntaan.
Juuli Juntura Oulun yliopiston ylioppilaskunnasta miettii, kuinka vaikeaa Oulun kaltaisten yliopistojen on kilpailla Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston kanssa maksavista opiskelijoista.
”Uusi tilanne vaatii panostamista markkinointiin. Ehkä sen voisi toteuttaa jopa kansallisesti”, kansainvälisten asioista vastaava Juntura esittää.
Junturan mukaan maksut luovat yleisesti epätasa-arvoa koulutukseen.
”Lahjakkaiden, mutta vähävaraisten opiskelijoiden tarpeisiin tarvitaan toimiva stipendijärjestelmä, joka tosin sekin maksaa.”
Helsingin yliopisto on kertonut suhtautuvansa lukukausimaksuihin myönteisesti.
Susanna Jokimies myöntää, että ylioppilaskunnankin pitää varmasti tulla vastaan ja auttaa rakenteellista kehitystä, mikäli Helsingin yliopisto todella haluaa ottaa maksut käyttöönsä.
Eräät ruotsalaiset yliopistot ovat hänen mukaansa saaneet nostettua hakijamäärät entiselle tasolleen. Heiltä on tosin uponnut markkinoitiin valtavat määrät rahaa.
”Toivon, että muutoksen myötä yliopistoissa panostettaisiin opetuksen laadun kehittämiseen pelkän markkinoinnin sijaan.”