Fennovoima: Pyhäjoen ydinvoimalan suunnittelu täydessä vauhdissa
Yhtiön henkilökunnan määrä kaksinkertaistuu, vaikka lopullinen rakentamislupa saadaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.
Fennovoiman ydinvoimalan suunnittelu on lähtenyt vauhdikkaasti liikkeelle sen jälkeen, kun hankkeen toteutuminen varmistui elokuun alussa. Henkilöstöjohtaja Eija Salo arvioi, että yhtiön työntekijämäärä kaksinkertaistuu tänä vuonna noin 280:een.
”Meillä avautuu perjantaina 20 paikkaa ja sen lisäksi vielä 50–60 avointa tehtävää tänä vuonna”, Salo sanoo. ”Haemme ennen kaikkea voimalaitos- ja turbiiniosaamista sekä sähkö- ja konetekniikan ja automaation osaajia.”
Salon mukaan Fennovoiman työntekijämäärä nousee pikkuhiljaa viiteensataan. Hän arvelee, että valtaosa pystytään palkkaamaan Suomesta. Moniin erikoistehtäviin joudutaan kuitenkin etsimään ammattilaisia ulkomailta.
Fennovoiman toimipisteessä Pyhäjoella työskentelee tällä hetkellä 11 toimihenkilöä, jotka huolehtivat työmaan valmisteluun, valvontaan ja viestintään liittyvistä asioista. Myös toimiston henkilökunta kaksinkertaistuu vuoden loppuun mennessä.
Fennovoima järjestää kahden viikon kuluttua, 18. syyskuuta, Pyhäjoen monitoimitalolla ydinvoimahankkeesta kiinnostuneille yrityksille suunnatun markkinointitapahtuman, jonka tarkoituksena on auttaa niitä verkostoitumaan ja luomaan uusia asiakaskontakteja. Paikalla on Fennovoiman, Rosatomin sekä hankkeen venäläisen pääurakoitsijan Titan-2:n edustajia.
Myös voimalan varsinaisista rakennustöistä vastaava Titan-2-yhtiö on avannut toimiston Pyhäjoelle. Yhtiö luonnehtii itseään ydinvoimalan toimittajaksi valitun Rosatomin ”strategiseksi kumppaniksi”.
Titan-2:een kuuluu kaikkiaan yhdeksän yritystä, jotka ovat erikoistuneet ydin- ja lämpövoimaloiden lisäksi öljy- ja kaasuteollisuuden sekä kemianteollisuuden rakennustöihin. Yhtiö on pääurakoitsijana myös Venäjän Sosnovyi Borin ydinvoimalatyömaalla.
Valmistelevat rakennustyöt Pyhäjoen ydinvoimalan alueella aloitettiin itse asiassa jo viime vuoden syyskuussa, vaikka hankkeen toteutumisesta ei ollut vielä tuolloin mitään varmuutta.
Työmaa-alueelle johtavan yhdystien sekä siihen liittyvien vesi- ja viemäriliittymien rakentaminen on nyt viimeistelyvaiheessa. Rakentamisjohtaja Jouni Sipiläisen mukaan tie on liikennöitävässä kunnossa ja sen varteen asennetaan parhaillaan katuvaloja.
Salo arvelee, että työntekijöiden määrä Pyhäjoen työmaalla nousee rakennustöiden loppuvaiheessa enimmillään noin neljään tuhanteen. Rakentajien palkkaamisesta vastaa Rostatom, joten valtaosa heistä tulee todennäköisesti Venäjältä. Sen lisäksi hanke työllistää satoja alihankkijoita.
Varsinaisen voimalaitoksen rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2018 sen jälkeen, kun Fennovoimalle on myönnetty ydinenergialain mukainen rakentamislupa. Sitä ennen hankkeen yksityiskohtaiset suunnitelmat menevät vielä Säteilyturvakeskuksen sekä työ- ja elinkeinoministeriön hyväksyttäviksi.
Fennovoiman pitää esittää myös uskottava suunnitelma ydinjätteen loppusijoituksesta.
Rakennustyöt on määrä saada valmiiksi vuonna 2021. Sen jälkeen alkaa laitoksen niin sanottu komissiointi- ja käyttöönottovaihe, ja sähköntuotannon on määrä alkaa vuoden 2024 alussa.
Laitos ostettiin Rosatomilta kiinteällä hinnalla joulukuussa 2013. Hankkeen kustannusarvio on 6,5–7 miljardia euroa, mikä sisältää myös jätehuollon ja rahoituskustannukset.
Ulkopuolisissa arvioissa on päädytty huomattavasti suurempaan lukuun. Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan kolmosyksikön kustannusarvio on jo lähes kolminkertaistunut vuosikausien myöhästymisen vuoksi.
Pyhäjoen ydinvoimalan rakentaminen varmistui elokuussa, kun valtion energiayhtiö Fortum päätti lähteä mukaan kilpailijansa Fennovoiman hankkeeseen. Fortumin päätös varmisti, että ydinvoimalan kotimainen osuus nousee vaadittavaan 60 prosenttiin.
Päätös syntyi ilmeisen pitkin hampain. Fortum tiedotti vielä viime talvena lähtevänsä mukaan vain sillä ehdolla, että yhtiön suunnittelemat omistusjärjestelyt ydinvoimalan rakentavan Rosatomin kanssa toteutuvat Venäjällä.
Fortum haluaisi ostaa venäläisen TGC-1:n vesivoimalaitokset Pietarin alueelta yhdessä Rosatomin kanssa. Fortum omistaa nykyisin TGC-1:stä vajaan kolmanneksen. Venäläinen kaasujätti Gazprom käyttää suurinta äänivaltaa hieman yli 50 prosentin osuudella ja kauppa näyttää kariutuvan yhtiön vastustukseen.
Fortumin lähdettyä lopulta mukaan Fennovoimaan julkisuudessa ihmeteltiin, painostiko Suomen hallitus yhtiön osakkaaksi.
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n entinen johtokunnan jäsen ja Finpron entinen toimitusjohtaja Tapani Kaskeala arveli kuitenkin hiljattain Helsingin Sanomissa, että asialla olisi ollut Venäjän valtio.
Fortum on tehnyt Venäjällä valtavia investointeja sähkön ja lämmöntuotantoon. Kaskeala muistutti, että kyseessä on poliittisesti riskialtis toimiala, joka on täysin Venäjän viranomaisten säätelyn varassa.
Venäjä valmistelee parhaillaan lakia, joka mahdollistaa ulkomaisen omaisuuden takavarikoinnin ilman ennakkovaroitusta. Fortumin omistukset joutuvat helposti tulilinjalle, jos Ukrainan kriisi pahenee ja länsimaat päättävät kohdistaa talouspakotteita Rosatomiin.
Fennovoiman omistajakaartiin elokuussa 1,8 prosentin osuudella liittynyt rakennusyhtiö SRV toivoo Pyhäjoen hankkeen poikivan uusia liikesuhteita Venäjällä. Yhtiön pääomistaja Ilpo Kokkila kiistää kuitenkin, että kyse olisi poliittisesta taktikoinnista. Hänen mukaansa kyse on kannattavasta liiketoiminnasta, sillä SRV toimii hankkeessa rakentamisen projektinjohtajana venäläisen Titan-2-yhtiön rinnalla.