EU-virasto kehotti keräämään altistustiedot valtakunnalliseen rekisteriin, Suomessa niin ei tehdä – THL vetoaa asian vaikeuteen

Laaja tietokanta auttaisi suuntaamaan rajoitustoimia. Sairaanhoitopiirit ja kunnat keräävät jäljitystietoa kukin omalla tavallaan: jotkut käsin Excel-taulukkoon, toiset tarkoitusta varten rakennettuun sovellukseen.

HUS
Teksti
Essi Lehto

Suomen Kuvalehti kertoi 4. lokakuuta, ettei koronavirukselle altistumisia ja niistä seuranneita tartuntaketjuja kerätä Suomessa valtakunnalliseen tietokantaan. 

Vahvistetuista tartunnoista, oireista, testimääristä ja sairaalahoidossa olevista on saatavilla hyvin tarkkoja lukuja, mutta tieto altistumisista on puutteellista. 

Suurin osa kunnista ja sairaanhoitopiireistä kirjaa kyllä altistumisista yksityiskohtaista tietoa, mutta niitä ei ole yhdistetty valtakunnalliseksi tietokannaksi, vaikka pandemian alusta on kulunut jo yli puoli vuotta. 

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tiedot yhdistämällä voitaisiin arvioida tarkemmin, millaisia riskejä liittyy esimerkiksi ruokaravintoloihin, yökerhoihin tai aikuisten ryhmäharrastuksiin.

SK:n tarkemmassa selvityksessä kävi ilmi, ettei kunnilla ja sairaanhoitopiireillä ole jäljityksen hallintaan yhdenmukaisia käytäntöjä tai järjestelmiä, vaan toimijat ovat räätälöineet omia ratkaisujaan epidemian aikana.