SK selvitti, miten tietoa tartunnoista kootaan: ei valtakunnallista tietokantaa, käytännöt kirjavia 

Tartuntojen lähteistä ei ylläpidetä valtakunnallista tietokantaa. Muutama viikko sitten THL ryhtyi lähettämään sairaanhoitopiireille uutta koronakyselyä, johon ei ole kuitenkaan pakko vastata.
Kotimaa 4.10.2020 17:11
THL:n ja STM:n edustajat pitivät viikottaisen tilannekatsauksensa 1. lokakuuta 2020. Paikalla olivat ministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen (vas.) ja strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki sekä THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen. © Markku Ulander/Lehtikuva

Syyskuun aikana koronaviruksen ilmaantuvuusluku nousi Suomessa 2,6:sta 12,4:ään. Luku kertoo, kuinka monta tartuntaa kahden viime viikon aikana on todettu 100 000 asukasta kohden. Lokakuun 4. päivänä ilmaantuvuusluku oli jo 25,8. 

Tartuntamääriä katsomalla saattaa äkkiseltään näyttää siltä, että koronavirusta on kohta Suomessa yhtä paljon kuin sitä oli keväällä. Epidemiasta ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä vain tartuntamäärien perusteella, sillä testejä tehdään nyt enemmän ja altistuksia osataan jäljittää kevättä paremmin.

Syyskuun viimeisellä viikolla sairaanhoitopiirit raportoivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle 184 joukkoaltistumisesta. THL:n hybridistrategian seurantaraportin mukaan lukuisten tartuntojen alkulähde on ravintoloissa ja yksityisissä juhlissa. Koulujen altistumiset eivät sen sijaan ole laitoksen mukaan johtaneet tartuntoihin.

Syyskuun aikana Suomessa ainakin yli 10 000 ihmistä altistui koronavirukselle. Samaan aikaan tartuntoja todettiin noin 2 000.

Epidemian toisen aallon noustessa viranomaiset ja ministerit joutuivat pohtimaan, millä keinoin tartuntojen leviämistä voidaan ehkäistä. Maskisuositusta on tiukennettu ja yleisötapahtumien rajoituksia jatkettu. 

Kovimpia toimia on kohdistettu ravintoloihin, joiden aukiolo- ja anniskeluaikoja hallitus päätti rajoittaa. Rajoituspäätös on herättänyt kritiikkiä muun muassa ravintoloitsijoilta, jotka ovat vaatineet tietää, millaisiin tietoihin altistumisista ja tartunnoista rajoituspäätös perustuu.

 

Suomen Kuvalehti selvitti, millaista tietoa ministereillä ja virkamiehillä on käytössään, kun he arvioivat epidemiatilannetta ja sen kiihtymisen estämiseksi tarvittavia toimia. 

Kävi ilmi, että tietoa altistumisista ja tartuntaketjuista ei kerätä järjestelmällisesti mihinkään valtakunnalliseen tietokantaan, josta päätöksiä tekevät ministerit ja virkamiehet saisivat sen käyttöönsä. 

Suurin vastuu altistumis- ja tartuntatiedon keräämisestä on sairaanhoitopiireillä ja kunnilla, joissa tietoa kerätään erilaisiin tietokantoihin ja vaihtelevalla tarkkuudella.

Sosiaali- ja terveysministeriön viestinnästä kerrotaan, että ministeriö nojaa toimissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimittamiin tietoihin. 

THL on vasta muutaman viikon ajan kerännyt verkkokyselyllä sairaanhoitopiireiltä järjestelmällistä tietoa altistumisista ja tartuntaketjuista. Terveysturvallisuusosaston projektipäällikön Anna Katzin mukaan uusi kysely tuottaa aiempaa järjestelmällisempää tietoa, jota THL:n on tarkoitus jatkossa myös julkaista verkkosivuillaan. 

Sairaanhoitopiirien alueella tartuntojen jäljittämisestä vastaavat joko kunnat tai piirin infektioyksikkö. Seurantakäytännöt eivät ole yhtenäisiä, eivätkä kaikki sairaanhoitopiirit ole vastanneet THL:n uuteen kyselyynkään. 

Katz sanoo, että THL kerää ja jakaa tietoa myös sairaanhoitopiirien ja johtajaylilääkärien viikottaisissa kokouksissa sekä puhelinkeskusteluissa kuntien ja sairaanhoitopiirien kanssa. 

 

Kun SK lähetti osalle sairaanhoitopiireistä kysymykset tilastoidusta koronatiedosta, ilmeni, että altistumisia ja tartuntaketjuja seurataan ja tilastoidaan Suomessa hyvin eri tavoin. Seitsemän sairaanhoitopiiriä vastasi pyyntöön altistumistiedoista. Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireistä ei saatu vastausta.

Vastanneista tehokkaalta vaikuttaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilastointi. Infektiolääkäri Simo Sirkeoja Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksiköstä arvelee syyksi sitä, että alueella seurantaa tekee kuntien sijaan sairaalan infektioyksikkö. 

”Kunnat eivät välttämättä pääse kiinni ketjuun, jos sen taustalla on vaikkapa harrastusryhmä, jossa on jäseniä eri kunnista.”

SK tiedusteli yhdeksältä korkean ilmaantuvuuden sairaanhoitopiiriltä, millaisissa tilanteissa ihmisiä altistui syyskuussa koronavirukselle ja millaisia tartuntaketjuja Suomessa on havaittu. 

Vastausten perusteella suurin osa suomalaisista altistuu koronavirukselle kotonaan. Selkeä altistumisriski oli myös harrastusryhmissä, kouluissa, työpaikalla ja tapahtumissa. Kouluissa altistumiset harvoin johtivat tartuntoihin. 

Tartuntoja taas saatiin etenkin kotona, yksityisissä juhlissa, joukkueharrastuksissa ja ravintoloissa. 

Alta voit lukea yhteenvedot sairaanhoitopiirien SK:lle lähettämistä tiedoista. Altistumisten ja tartuntojen määrät on ilmoitettu koko syyskuun ajalta lukuunottamatta Uuttamaata, jossa altistumiset on laskettu kuuden viikon ajalta ja Pohjois-Savoa, joka toimitti tiedot vain viikon ajalta.

Ilmaantuvuusluku on päivitetty sunnuntaina 4. lokakuuta.

 

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku: 50,9

Sairaanhoitopiirin alueella on 17.8-27.9. altistunut 13 900 ihmistä, joista suurin osa on asetettu karanteeniin.

Tartuntoja on samalla aikavälillä todettu 1 200. Tartunnoista 180 levisi kotona tai muun lähipiirin kautta, 80 baareissa ja 75 ulkomaanmatkalta.

Altistumiset jakautuivat seuraavasti: 

  • 37 % oppilaitoksissa ja päiväkodeissa, eniten peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksissa
  • 18 % prosenttia yksityistilaisuuksissa, ravintoloissa, yleisötilaisuuksissa, opiskelijatapahtumissa ja harrastuksissa
  • 17 % kodeissa ja muussa lähipiirissä
  • 10 % työpaikoilla
  • 10 % tietoa ei järjestelmästä
  • 6 % muut kontaktit
  • 1 % matkalla altistuneet
  • 1 % sote-työ

Harrastuksista eniten altistumisia on tapahtunut joukkueurheilussa ja kuntokeskuksissa. Erityisesti harrastelijajääkiekkojoukkueissa on todettu altistumisen aiheuttamia jatkotartuntoja. Eräässä tapauksessa 12 pelaajaa 18:sta sai tartunnan. Kuntokeskusten altistumisista sen sijaan ei ole todettu jatkotartuntoja.

Yksityistilaisuuksista jatkotartuntoja on todettu esimerkiksi häissä tapahtuneista altistuksista.

Tartuntoja todettiin syyskuussa etenkin perheenjäseneltä tai muulta läheiseltä, baareista, yksityistilaisuuksista tai opiskelijatapahtumista saatuna.

Aikavälillä 17. elokuuta – 27. syyskuuta sairastuneista viikoittain 16–61 prosenttia pystyi kertomaan, mistä on todennäköisesti on saanut tartuntansa.

Tiedot toimitti apulaisylilääkäri dosentti Eeva Ruotsalainen HUS:in epidemiologisesta yksiköstä.

 

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku 35,6

Sairaanhoitopiirin alueella koronavirukselle altistuneina karanteeniin määrättiin syyskuussa yli 1 000 ihmistä. Tartuntoja todettiin syyskuussa 191.

Altistumiset tapahtuivat kotona, rakennusliikkeissä, urheiluseuroissa, yksityistilaisuuksissa ja ravintoloissa.

Syyskuun toiseksi viimeisellä viikolla yli puolet sairastuneista sai tartunnan perheenjäseneltään. Suurin osa sairastumisista on jatkoa aiemmille tartunnoille, jolloin sairastunut on jo karanteenissa eikä altista lisää ihmisiä.

Tartunnoista yli 95 prosentille on kyetty nimeämään altistumislähde.

Tiedot toimitti infektioylilääkäri Jaana Leppäaho-Lakka.

 

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku: 16,8

Sairaanhoitopiirin alueella koronavirukselle altistui ja karanteeniin määrättiin 970 ihmistä. Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksikkö ei tilastoi altistumisia, jotka eivät johda karanteeniin.

Altistumisia tapahtui kodeissa, harrastuksissa, työpaikoilla ja kouluissa. Altistuneista sairastui 4 prosenttia, eli 35 ihmistä. Kaikkiaan tartuntoja todettiin syyskuussa 140.

Yhteensä 91 prosentille tartunnoista pystyttiin nimeämään lähde. Yli puolessa tapauksista lähde oli tunnettu ja yli kolmasosassa sairastunut tiesi, missä on tartunnan saanut, mutta ei kyennyt nimeämään lähteeksi yksittäistä henkilöä.

Tartuntojen lähteet jakautuivat seuraavasti: 

  • 24 % perheenjäseneltä 
  • 21 % muulta lähipiiriin kuuluvalta 
  • 16 % työpaikalta 
  • 11 % hoitolaitoksesta 
  • 6 % ulkomailta 
  • 4% harrastuksesta 
  • 4  % koulun oheistoiminnasta 
  • 2 % koulusta
  • 2 % yöelämästä
  • 9 % tuntematon lähde 

Alkulähteeltään tuntemattomiksi jääneistä tapauksista kolmasosa oli todennäköisesti saanut tartuntansa Pirkanmaan ulkopuolella.

Tiedot toimitti infektiolääkäri Simo Sirkeoja Tampereen yliopistollisen sairaalan infektioyksiköstä.

 

Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku: 9,5

Sairaanhoitopiirin alueella koronavirukselle altistui syyskuussa 1 027 ihmistä. Altistumisia tapahtui kodeissa, perhejuhlissa, ravintoloissa, yökerhoissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa, harrastuksissa, urheilujoukkueissa ja ulkomaanmatkoilla.

Altistuneista noin 50 ihmistä sairastui. Kaikkiaan tartuntoja todettiin 105. Lähde onnistuttiin nimeämään 77 tartunnalle.

Tiedot toimitti johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen.

 

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku: 15,2

Sairaanhoitopiirin alueella koronavirukselle altistui ja karanteeniin asetettiin 145 ihmistä ajalla 21.–27.9.  

Suurin osa eli 70 altistumista tapahtui Tahkolla kahdessa mökissä järjestetyissä nuorten juhlissa. Altistumisia oli viikon aikana myös kolmessa ravintolassa ja yhdessä koulussa.

Altistuneista sairastui 12. Kaikkiaan tartuntoja todettiin 21. Yhtä tartuntaa lukuun ottamatta kaikille tapauksille kyettiin nimeämään lähde.

Tiedot toimitti infektioylilääkäri Irma Koivula.

 

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku: 13,8

Sairaanhoitopiirin alueella koronavirukselle altistui syyskuussa 592 ihmistä. Altistumiset tapahtuivat seuraavasti: 

  • 20 % joukkotapahtumassa
  • 9 % työntekijänä sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa
  • 7 % asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollon laitoksessa
  • 11 % muussa työpaikassa
  • 11 % lähipiirissään (ei sama talous)
  • 6 % koulussa
  • 5 % harrastuksissa / sisätilat
  • 5 % kotona
  • 3 % ravintolassa
  • 2 % kotimaanmatkalla
  • 1 % ulkomaanmatkalla
  • 11 % muu altistus
  • 9 % tuntematon

Karanteenissa syyskuussa oli 614 ihmistä. Altistuneista 19 sairastui. Kaikkiaan tartuntoja todettiin 84. Joka viidennelle tartunnalle ei kyetty nimeämään lähdettä. Lähteet jakautuivat seuraavasti: 

  • Tuntematon 17
  • Matkalla / kotimaa 5
  • Matkalla / ulkomaa 13
  • Muu altistus 6
  • Muu joukkotapahtuma/ sisätilat 17
  • Ravintola / yökerho sisätilat 8
  • Samassa taloudessa asuva tai muu lähipiiri 11
  • Työssä, muu kuin sote 7

Tiedot toimitti ylilääkäri Esa Rintala

 

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ilmaantuvuusluku 7,6

Sairaanhoitopiirin alueella altistui koronavirukselle ja määrättiin karanteeniin syyskuussa noin 500 ihmistä. Altistuneista sairastui 20. Kaikkiaan tartuntoja todettiin 47.

Suurin osa altistumisista tapahtui kodeissa. Kouluissa tapahtuneita joukkoaltistumisia oli viisi, kolme alakoulussa ja kaksi toisen asteen koulussa. Karanteenissa on ollut myös kolme jääkiekkojoukkuetta ja yksi muu harrasteryhmä. Lisäksi altistumisia on tapahtunut vierailujen ja perhejuhlien aikana. 

Suurimmalle osalle tartunnoista on onnistuttu jäljittämään lähde, mutta viiden tartuntaketjun alkuperä on jäänyt epäselväksi. 

Tiedot toimitti infektioylilääkäri Janne Mikkola.