Esitys: Junaliikenne aukeaa kilpailulle, lippujen hinnat laskuun

kilpailuttaminen
Teksti
Pekka Anttila
Raideliikenne
Työryhmän mukaan Helsingin seudun junaliikennettä tarjoaa oletettavasti muutama suuri kansainvälinen yritys. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmä ehdottaa Helsingin seudun rautateiden lähiliikenteen avaamista kilpailulle. Valmistelut pitäisi aloittaa välittömästi, jotta VR:n ensimmäiset kilpailijat voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2018 alussa, jolloin VR:n yksinoikeus hoitaa henkilöliikennettä Helsingissä päättyy.

Tämän jälkeen kilpailuttamisen voisi vähitellen ulottaa koskemaan henkilöliikennettä muualla maassa.

Työryhmä arveli, että myös Suomen ja Venäjän välinen rautateiden yhdysliikenne saattaa jatkossa kiinnostaa kansainvälisiä rautatieliikenneyrityksiä. Pietari on houkutteleva matkailukohde, joka tarjoaa melkoisia mahdollisuuksia.

Lisäksi vuoden 2010 lopulla avataan nopea junayhteys, jolloin matkustusaika Helsingin ja Pietarin välillä lyhenee noin 3,5 tuntia.

Työryhmä pohti myös kilpailuttamisen vaikutuksia asiakkaisiin. Lippujen hinnat laskevat ja reittitarjonta kasvaa, jos VR siirtää kilpailuttamisen kautta saadut säästöt matkustajien hyödyksi.

Kaukoliikenteessä lippujen hinnat vaihtelisivat nykyistä enemmän, mikä saattaisi merkitä edullisempia hintoja hiljaisina aikoina ja alennettuja hintoja erityisryhmille. Toisaalta korkean kysynnän aikoina lippujen hinnat nousevat, jos hinnoittelua ei kilpailuehdoissa rajoiteta.

Ulkomailta saatujen kokemusten mukaan uusilla toimijoilla on usein käynnistämisvaikeuksia. Liikenteessä voi olla häiriöitä koko ensimmäisen vuoden ajan. Tähän voidaan kuitenkin varautua niin, että jo alkuvaiheessa karsitaan voimavaroiltaan ja osaamiseltaan liian heikot tarjoajat, sekä hylätään selvästi alihinnoitellut ja resurssien osalta alakanttiin viritetyt tarjoukset.

Muoti-ilmiö?

Työryhmän mukaan Helsingin seudun junaliikennettä tarjoaa oletettavasti muutama suuri kansainvälinen yritys. Ranskalainen Veolia Transport on jo julkisesti ilmoittanut olevansa kiinnostunut. Lisäksi saksalaisen Arrivan, Keoliksen ja englantilaisen First Groupin arvellaan mielivän Suomen markkinoille. Uusien kotimaisten yritysten kiinnostuksesta junaliikenteen markkinoihin ei ole merkkejä.

Mikäli uusien yrittäjien tulo Helsingin seudulle onnistuu, työryhmä olettaa, että myös alueelliseen liikenteeseen tulee useampia tarjouksia. Kaukojunaliikenteen arvellaan kiinnostavan suuria kansainvälisiä yrityksiä.

Jos toimiva kilpailu johtaa henkilöliikenteen matkustajamäärien kasvuun, VR:n liikennemäärät, liikevaihto ja tulos eivät kuitenkaan heikkenisi vastaavassa suhteessa kuin uusien toimijoiden liikennöintimäärät kasvavat.

Tämä ei kuitenkaan tyydyttänyt ja vakuuttanut kaikkia henkilöstöjärjestöjä. Esimerkiksi ministeriön työryhmään kuulunut Veturimiesten liiton pääsihteeri Timo Tanner jätti raporttiin eriävän mielipiteensä. Hänen mukaansa rautateiden henkilöliikenne pääkaupunkiseudulla ja myös muualla maassa on parhaiten järjestettävissä nykymuodossaan.

Perusteluiksi hän esitti nykyisen VR:n toiminnan synergiaedut, henkilöstön ja kaluston yhteiskäytön sekä kokonaisvastuun maanlaajuisesta liikennöinnistä.

”Henkilöliikenteen kilpailuttamista koskevat kaavailut perustuvat nyt vallalla olevaan muoti-ilmiöön kaikkien julkisten toimintojen yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta”, Tanner totesi.

Suomen rautatieliikenteessä tehdään vuosittain noin 70 miljoonaa matkaa. Näistä lähes 14 miljoonaa matkaa tehdään kaukoliikenteessä ja 56 miljoonaa matkaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä.