Erikoinen tilanne oikeuslaitoksessa: korkeimmat oikeudet eri mieltä asianajajien palkkiosta – Lasku valtiolle voi nousta 15 miljoonaan euroon
Korkein oikeus ja Korkein hallinto-oikeus ovat antaneet päinvastaiset ratkaisut oikeudenkäyntiavustajien palkkioiden suuruudesta.
3
MIN
Suomen oikeuslaitos on ajautunut hyvin poikkeukselliseen ja ristiriitaiseen tilanteeseen, jossa testataan myös poliitikkojen sietokykyä.
Asia koskee oikeudenkäyntiavustajan palkkiota, joka on tällä hetkellä 110 euroa tunnilta. Se on summa, joka maksetaan valtion varoista aina, kun asianajaja esimerkiksi valmistelee ja hoitaa oikeusasiaa tuomioistuimessa.
Summa on kirjattu erilliseen valtioneuvoston asetukseen, mutta itse oikeusapulaissa mainitaan ”kohtuullinen palkkio”.
Nyt kohtuullisuuden määritelmää on tulkittu Korkeimmassa oikeudessa KKO:ssa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa KHO:ssa. Ne ovat Suomen kaksi korkeinta oikeusastetta, joissa käytetään tuomiovaltaa.
Hyvin yllättäen korkeimmat oikeudet tulivat eri lopputulemaan palkkion suuruudesta.
KKO antoi ennakkopäätöksen 19. marraskuuta, jossa se myönsi puolustusasianajajalle 130 euron tuntipalkkion. Korkein oikeus tulkitsi, ettei 110 euron tuntipalkkio ollut kyseisessä tapauksessa kohtuullinen.
KHO puolestaan antoi 11. joulukuuta ennakkopäätöksen, jossa oikeudenkäyntiavustajan palkkio pysyi 110 eurossa.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen mukaan palkkioasiaa voi tulkita kumpaankin suuntaan, kuten ylimmät tuomioistuimet ovat nyt tehneet.
Korkein oikeus ei ole tulkinnut kohtuullisuuden käsitettä koskaan aiemmin yli 110 euron. Ongelmalliseksi asian tekee se, ettei KKO:lla ole budjettivaltaa. Asianajajien palkkiot maksetaan valtion varoista samalta momentilta kuin tuomioistuinlaitoksen kulut.
Tilanne tuomioistuimissa onkin sekava, kun asianajajat esittävät vaateita erisuuruisista palkkioista. Palkkiopyynnöt ovat nousseet jo ainakin 150 euroon tunnilta.
Sekava tulkintatilanne johtaa siihen, että palkkiosummien korotus vähintään 130 euroon nostaa tuomioistuinten kuluja merkittävästi.
Muutaman kymmenen euron korotus ei kuulosta äkkiseltään suurelta, mutta asianajajatyötä tarvitaan tuhansissa eri oikeustapauksissa vuoden aikana ja summa kertaantuu.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan rahaa pitäisi varata verovaroista 15 miljoonaa euroa lisää, jos summa halutaan korottaa esimerkiksi 130 euroon tunnilta.
Tilanne on kiusallinen myös poliitikoille. Nyt heidän pitäisi löytää pikaisesti 15 miljoonan rahoitus KKO:n tulkinnan seurauksena. Näyttää siltä, että KKO on astunut lainsäätäjien varpaille, vaikka sillä on tuomiovallan edustajana oikeus tulkita oikeusapulain kohtuullisuus-käsitettä.
Oikeusministeriön kansliapäällikön sijainen Antti Leinonen myöntää, että erilaiset korkeimman oikeusasteen tulkinnat oikeusapulaista ovat hyvin poikkeuksellisia suomalaisessa oikeuslaitoksessa.
Ministeriö on aloittanut selvittämään, millainen asetus- tai lakimuutos tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan.
Asialla on kiire, sillä palkkioiden pohtiminen eri tuomioistuimissa kuormittaa myös oikeuslaitosta, jolla on jo valmiiksi suuri määrä töitä.
Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen sanoo, että tehokkain tapa korjata tilanne olisi kiireellisesti harkita avustajien palkkioita koskevan sääntelyn tarkistamista.
Samaa mieltä on KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi. Asia tulisi ratkaista Kuusiniemen mielestä valtioneuvoston asetusta päivittämällä.
Useat asianajajat ovat kritisoineet 110 euron palkkion suuruutta jo vuosia. Asetus on kirjoitettu vuonna 2008. Valtion maksama palkkio on jäänyt jälkeen yksityisen maksamista palkkioista, jotka ovat suunnilleen kaksinkertaisia.
Oikeusministeriön pitää pohtia, mikä on kohtuullinen palkkio ja otetaanko huomioon yleinen hintatason nousu. Pohdintaa pitää käydä myös siltä pohjalta, mikä on valtion kulujen kannalta kohtuullista.