EK:n Jussi Mustonen: "Suomi ei uppoa yhtä syvälle kuin 90-luvun laman aikana"
Luottoluokitusyhtiö Moody’s varoittaa, että euroalueen velkakriisi vaarantaa kaikkien EU-maiden valtionlainojen luokitukset. Kuinka pahasti eurokriisi heijastuu lähivuosina Suomen talouteen, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen?
”Siitä on monenlaisia skenaarioita. Parhaassa tapauksessa edessä on niukan kasvun polku, jota pitkin rämmitään kriisin läpi. Mutta on pahempiakin vaihtoehtoja. Jo pelkkä tilanteen luoma epävarmuus heikentää talouskasvua ja kulutusinvestointeja.”
Onko pahimmassa tapauksessa odotettavissa samanlainen konkurssien aalto kuin 1990-alun laman aikana?
”Konkursseja tulee paljon, jos eurojärjestelmä sulaa. Mutta en usko, että niitä tulee yhtä paljon kuin 1990-luvun alussa, koska lähtökohta on niin erilainen.”
Tilastokeskuksen mukaan työttömyys väheni lokakuussa 7,0 prosenttiin edellisvuoden 7,4:stä. Missä vaiheessa kriisi heijastuu työttömyyslukuihin?
”Työttömyys iskee yleensä noin puolen vuoden viipeellä. Meillä oli työllisyydessä hieman nouseva trendi. Se on nyt kääntynyt vaakaliitoon ja ehkä jo hieman alaspäin. Mutta jos eurojärjestelmä rysähtää kunnolla, työttömyys heikkenee odotettua nopeammin.”
Voisiko työttömyys nousta jopa 18 prosenttiin, kuten 1990-luvun lamassa?
”En usko, että maailmaa päästetään siihen tilanteeseen. Talouden uppoaminen pohjamutiin estetään vaikka seteleitä painamalla. Vuosien 2008-2009 finanssikriisin aikana työttömyys ei noussut edes kymmeneen prosenttiin.”
Mitkä toimialat ovat pahiten uhattuina?
”Ulkomaisesta kysynnästä riippuvat alat. Teollisuus tulee ensimmäisenä. Pienellä viipeellä ongelmat siirtyvät kotimaan palvelualoihin.”
Suomeen syntyi maanantaina 28. marraskuuta laaja työmarkkinaratkaisu, kun myös auto- ja kuljetusalalla päästiin lopulta sopimukseen. Kuinka paljon se kohentaa talouden näkymiä?
”Ratkaisu tuo työrauhan sekä tietyn siivun ennustettavuutta ja vakautta talouteen. Mutta jos maailma sulaa alta, niin siinä ei tupot auta. Vaikutukset vyöryvät silloin väistämättä myös Suomeen.”
Yhdysvaltalaisen talousnobelistin Paul Krugmanin mukaan Suomi kärsii eurosta. Hän vertaa valtion lainakorkojen kehitystä Ruotsiin, missä korko on laskenut. Onko Suomelle eurosta enemmän haittaa kuin hyötyä?
”Pitkällä aikavälillä eurosta on ollut enemmän hyötyä. Mutta on lyhytaikaisia jaksoja, jolloin siitä on haittaa. Tällä hetkellä Ruotsin rahoituskustannukset menevät parempaan suuntaan kuin Suomen. Lopullisesti tilannetta voi arvioida vasta 50 vuoden kuluttua.”
Kansalaiset ovat kuitenkin huolissaan. Mihin neuvoisitte ihmisiä sijoittamaan säästönsä? Voiko esimerkiksi pankkeihin ja osakemarkkinoihin luottaa tässä tilanteessa?
”Suomalaiseen pankkijärjestelmään voi luottaa. Pankkitalletukset ovat yhtä turvallisia kuin tähänkin asti. Mutta osakemarkkinat ovat epävarmassa tilanteessa. Tietysti sieltäkin voi yrittää hakea tuottoja, jos rohkeutta riittää.”
Kuinka kriisi vaikuttaa asuntovelallisiin? Asuntolainojen korot ovat nyt poikkeuksellisen alhaalla. Onko mahdollista, että ne kääntyvät nousuun?
”Vaikea nähdä, että lähiaikoina tulisi inflaatiopaineita, jotka nostaisivat keskuspankkien ohjauskorkoja, mikä taas nostaisi lainakorkoja. Ohjauskorko pidetään alhaalla, koska Euroopan taloustilanne on niin ongelmallinen. Mutta pitkällä aikavälillä korot normalisoituvat ja myös pankkien marginaalit kasvavat.”
Kuva Petri Kaipiainen