Umpikuja

Suomessa elää tuhansia paperittomia, joilla ei ole käytännössä mitään mahdollisuutta laillistaa oleskeluaan, vaikka heillä olisi perhe tai työpaikka.

ihmisoikeudet
Teksti
Aurora Rämö
Kuvitus
Vesa Lehtimäki
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

 

Jälkeenpäin Wed al-Asadia hieman harmittaa. Tuli kirjoitettua pääministerille niin kärkevästi.

Hän kirjoitti, koska ei keksinyt enää muutakaan. Kertoi tilanteestaan, pyysi neuvoja.

Sanna Marinin sihteeri kiitti viestistä ja ilmoitti ohjaavansa sen ulkoministeriöön.

Ulkoministeriö lähetti sen Maahanmuuttovirastoon. Maahanmuuttovirasto kiitti viestistä.

Al-Asadi kirjoitti sisäministeri Maria Ohisalolle, demarikansanedustaja Hussein al-Taeelle, Ihmisoikeusliittoon.

Kiitos viestistä.

Al-Asadi oli jumittunut samaan luuppiin kuin moni muu turvapaikanhakija ja paperiton.

Asia ei kuulu kenellekään, kukaan ei voi auttaa ja mitään ei ole tehtävissä.

 

Turvapaikanhakijoita avustavat järjestöt lähettivät oman kirjeensä maaliskuun lopussa.

Järjestöissä oli huomattu, että Maahanmuuttovirasto oli alkanut kiristää linjaansa.

Kielteisen päätöksen perusteeksi kävi yhä useammin ulkomaalaislain 36. pykälä, maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.

”Kun Suomessa pitkään oleskellut turvapaikanhakijataustainen henkilö hakee muuta oleskelulupaa, pelkästään aiemmat turvapaikkahakemukset ja pitkä maassa oleskelu tulkitaan maahantulosäännösten kiertämiseksi”, kahdeksan toimijan allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä kirjoitetaan.

Jos on saanut kaksi kielteistä päätöstä turvapaikasta, Maahanmuuttovirasto asettaa maahantulokiellon Schengen-alueelle.

Jos hakee sen jälkeen muunlaista oleskelulupaa, työn tai perheen perusteella, ja täyttää kaikki ehdot, lupaa ei saa Maahanmuuttoviraston jo asettaman maahantulokiellon takia.

Hakuprosessien tulisi olla irrallisia toisistaan, mutta päätösten perusteella niitä ei käsitellä sellaisina.

Suomeen asettuneita ja työpaikan hankkineita ikään kuin rangaistaan siitä, että he ovat hakeneet turvapaikkaa.

”Tilanne on kestämätön”, avoimessa kirjeessä todetaan.

 

Wed al-Asadi tuli Suomeen vuonna 2015, kuten 23 477 muutakin turvapaikanhakijaa.

Hän oli 18–34-vuotias, kuten suurin osa hakijoista.

Hän ei saanut turvapaikkaa, kuten ei saanut 81 prosenttia hakijoista.

Hän on kotoisin Irakista, kuten valtaosa useamman kerran turvapaikkaa hakeneista.

Al-Asadi päätyi syyskuussa 2015 Meltolan vastaanottokeskukseen Karjaalle.

Lokakuussa 2016 hänen asiansa oli käsitelty.

Maahanmuuttovirasto ei uskonut al-Asadin tarvitsevan kansainvälistä suojelua.

Hän oli oman kertomuksensa mukaan karannut Irakin armeijasta Isisin noustua valtaan ja joutunut šiiojen värväyksen ja uhkailun kohteeksi.

Ensimmäisen hakemuksen aikaan Maahanmuuttovirasto oli kaaoksessa.

Paperit piti käsitellä nopeasti, satojen uusien, pikakoulutettujen työtekijöiden voimin.

Juha Sipilän (kesk) hallitus teki lakiin niin monia muutoksia, etteivät parhaatkaan juristit tahtoneet pysyä perässä.

Panostettiin tehokkuuteen, ei perusoikeuksiin. Humanitaarinen suojelu lakkautettiin, perheenyhdistämisen edellytyksiä tiukennettiin, oikeusapua kavennettiin, valitusprosessia lyhennettiin. Maahantulokiellon rikkomisen rangaistuksia kovennettiin.

Tuli virheitä.

Niistä kielteisistä päätöksistä, jotka hallinto-oikeus palautti valituksen jälkeen Maahanmuuttovirastoon uudelleen käsiteltäväksi, liki puolet muuttui myönteisiksi.

Valtioneuvoston kanslia on selvittänyt tuon aikaisten lakimuutosten yhteisvaikutuksia. Ne jäivät epäselviksi, sillä ulkomaalaislaista on tullut erittäin vaikeasti hahmotettava kokonaisuus.

Alkuvuodesta valmistuneessa tutkimuksessa todetaan kuitenkin, että kun turvapaikanhakijoiden oikeuksia on nipistetty vähitellen – joskin kansainvälistä minimitasoa noudattaen – seuraus on, etteivät oikeudet välttämättä enää toteudu.

On syntynyt ryhmä, jota kutsutaan virallisesti väliinputoajiksi.

Se tarkoittaa paperittomia, ihmisiä, joilla ei ole minkäänlaista laillista asemaa. He eivät ole poistuneet maasta eikä heitä ole syystä tai toisesta pystytty palauttamaan lähtömaahan.

Tutkimuksen mukaan olisi ihmisoikeuksia kunnioittavampaa tarjota heille mahdollisuus laillistaa oleskelunsa.

Marinin (sd) hallitus onkin kirjannut ohjelmaansa, että lainsäädäntöä ja sen soveltamiskäytäntöä kehitetään.

Nekin kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet, jotka ovat työllistyneet, voisivat saada joustavammin oleskeluluvan työpaikan perusteella.

© Vesa Lehtimäki

Al-Asadi aloitti työt muutamaa kuukautta saapumisen jälkeen. Hän teki ruokaa vastaanottokeskuksessa, sai sitten paikan toisesta.

Hän haki ammattikouluihin. Vantaan ammattiopistoon, Espoon ammattiopistoon, Vaasaankin.

Al-Asadi on heitä, jotka painottavat toistuvasti, etteivät halua yhteiskunnalta mitään sen kummempaa, varsinkaan rahaa.

Moni vuonna 2015 tullut opetteli puhumaan niin. Suomessa arvostetaan koulutusta ja työn tekemistä, joten kannatti sanoa itsekin arvostavansa.

Kannatti myös tehdä eroa muihin: onhan siellä kaikenlaisia, kaikki eivät ole rehellisiä.

Mutta al-Asadi puhuu myös totta. Siitä on papereita.

Paperittomaksi hän tuntee monta suomalaista päättäjää nimeltä. Hän puhuu sujuvaa englantia ja hallitsee järjestelmän.

Kaikki eivät ole samanlaisessa tilanteessa. Systeemi on monimutkainen ja aikaa vievä.

Ennen korona-aikaa al-Asadi auttoi kääntämään arabiaksi, lähettämään kaavakkeet oikeisiin virastoihin ja lisäämään liitteet.

Omasta, Maahanmuuttovirastosta saamastaan päätöksestä hän valitti hallinto-oikeuteen, haki valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Hakemukset hylättiin. Hän haki uudelleen turvapaikkaa, sitten kolmannen kerran.

Edellinen hallitus yritti nopeuttaa prosesseja lyhentämällä valitusaikoja, mutta onnistui tuottamaan vain puutteellisia asiakirjoja ja lisäselvitystarpeita. Lakimuutoksella ei ollut vaikutusta kokonaispituuteen, valtioneuvoston selvityksessä todetaan.

Vuonna 2017 al-Asadi sai vakituisen työpaikan yhdestä Suomen suurimmasta ravintolayhtiöstä. Hän työskenteli kokkina uutukaisessa bistrossa vauraalla alueella.

Työvoimatoimisto teki kuitenkin kielteisen osapäätöksen työluvasta.

Se arvioi, ettei al-Asadilla ollut sellaista erityisosaamista, jota olisi syytä hankkia Euroopan talousalueen ulkopuolelta.

Osapäätös tarvitaan, ja se vaikuttaa vahvasti Maahanmuuttoviraston harkintaan työlupa-asioissa.

Sitten al-Asadin onnistui päästä Perhon ravintolakouluun Helsinkiin, kuudennella yrittämällä.

Arvosanat excellent, excellent, excellent, excellent, good, good.

Töissä hänet ylennettiin vuoromestariksi. Palkkakin nousi.

Viranomaisten ja tuomioistuinten päätökset näyttävät johdonmukaisesti supistavan turvapaikanhakijoiden oikeuksia.

Miro del Gaudiolle ensimmäinen tapaus tuli eteen vuoden 2019 lopussa. Hän johtaa asianajotoimistoa, joka on erikoistunut kansainväliseen oikeuteen ja ulkomaalaisasioihin.

”Laki ei ole miltään osin muuttunut, mutta samat tapaukset, jotka aiemmin voitin, häviän nyt siksi, että ratkaisuja perusteellaan maahantulosäännösten kiertämisellä.”

Del Gaudio ei ole avustanut al-Asadia, mutta monia muita vastaavissa tilanteissa olevia.

Eikä perustelu koske pelkästään työlupa-asioita, vaan myös perhesiteen perusteella haettavia oleskelulupia.

Del Gaudiolla on ollut lukuisia toimeksiantoja, joissa sekä Maahanmuuttovirasto että hallinto-oikeus kyllä uskovat hakijoiden olevan aidossa parisuhteessa – eivät epäile lumeavioliittoa – mutta hylkäävät oleskelulupahakemuksen silti.

”Uskotaan, että muodollisesti on kyse perheestä, mutta että hakee oleskelulupaa kiertääkseen maahantulosäädöksiä. Se on sisäisesti ristiriitaista. Hakija on viranomaisten mielestä perheenjäsen, mutta ei halua viettää perhe-elämää.”

Muissakin ulkomaalaisasioita hoitavissa, oikeusapua tarjoavissa instansseissa ollaan huolissaan siitä, että tulkintoja hivutetaan koskemaan yhä moninaisempia tapauksia.

Jos Maahanmuuttovirasto tekee tiukennuksen eivätkä tuomioistuimet puutu siihen, siitä tulee vakiintunut käytäntö.

Esimerkiksi: Maahanmuuttovirasto oli vuonna 2018 hylännyt perhesiteen perusteella myönnettävää oleskelulupaa koskevan hakemuksen maahantulosäädösten kiertämisen perusteella.

Hakija päätettiin käännyttää Espanjaan, missä hänellä oli voimassa oleva oleskelulupa. Puoliso oli suomalainen.

Pariskunta valitti päätöksestä. Hallinto-oikeus katsoi, että hakijan käännyttämistä ”ei ole pidettävä kohtuuttomana”, vaikka uskoi perhe-elämän olevan todellista.

Korkein hallinto-oikeus myönsi valitusluvan. Se päätyi samaan ratkaisuun kuin alempi oikeusaste ja linjasi, että niin sanottua maahanmuuton hallintaan liittyvää yleistä etua oli pidettävä painavampana kuin perhe-elämän suojaa.

Vuosikirjapäätöksessä mainittiin, että pariskunnalla ei ollut lapsia.

Nyt oikeusapua tarjoavien pöydille on päätynyt päätöksiä, joissa tulkintaa on sovellettu myös tapauksiin, joissa perheenkokoajana on lapsi, vaikka lapsen edun tulisi olla aina etusijalla.

On syntynyt vaikutelma, että päätöksiä pyritään jatkuvasti viemään pidemmälle ja pidemmälle, vähän samalla tavalla kuin jatkuvilla lainmuutoksilla supistettiin sieltä täältä turvapaikanhakijoiden oikeuksia minimiin.

”Kun näen käsittämättömän ratkaisun viranomaiselta, luotan vahvasti, että tuomioistuin korjaa sen”, del Gaudio sanoo.

”Mutta tuntuu, että niin tapahtuu yhä harvemmin. Ne kulkevat käsi kädessä, vaikka eivät autonomiset instituutiot voi synkronoida ratkaisujaan.”

 

Virallisesti systeemi toimii tietenkin toisinpäin: Maahanmuuttovirasto noudattelee päätöksissään tuomioistuinten linjauksia.

Korkein hallinto-oikeus on ottanut kantaa maahanmuuton hallintaan liittyvään yleisen edun painoarvoon ensimmäisen kerran vuonna 2016.

Maahanmuuttovirasto ei tilastoi päätöksiään siten, että olisi mahdollista erotella, onko juuri maahantulosäädösten kiertämisen perusteella annettujen kielteisten oleskelulupapäätösten määrä kasvanut.

Lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Kaj Swanljung arvioi määrän nousseen jonkin verran, sillä turvapaikanhakijataustaisten jättämät oleskelulupahakemukset ovat ylipäätään lisääntyneet.

Hänen mukaansa myös ”asian arviointiin liittyvät käytännöt ovat selkeytyneet”.

”On liian yksioikoista ja väärin väittää, että pelkästään aiemmat turvapaikkahakemukset ja niiden yhteydessä määrätty maahantulokielto tai pitkä oleskelu Suomessa johtaisi automaattisesti luvan epäämiseen.”

Harkinta tehdään tapauskohtaisesti ja monisyisemmin, Swanljung sanoo.

Aiemmalla oleskelulla on merkitystä, vaikka ne eivät liittyisi suoraan haettavaan lupaan. Punnitaan, onko maahanmuuton hallinta painavampi seikka kuin perhe-elämä tai työsuhde.

”Ei maahanmuuton hallinnan painoarvo ole välttämättä kasvanut, mutta varmasti KHO:n päätösten kautta on rajautunut paremmin, missä tilanteissa niin voidaan katsoa. Sitä kautta se varmasti vaikuttaa.”

Viraston summittainen arvio on, että säädösten kiertämisen takia annettujen kielteisten päätösten osuus on muutama prosentti, perhesiteen perusteella haetuissa noin kymmenen prosenttia.

Hallituksen linjauksilla joustavammista työluvista ei ole vaikutusta ennen kuin lakia muutetaan, jos muutetaan.

 

Melkein kaksi vuotta sitten, syksyllä 2019, al-Asadi sai kahden kuukauden sisällä kolme päätöstä.

Ensimmäinen oli työvoimatoimistolta: ”Osapäätös oleskeluluvan myöntämisestä vastaavalle viranomaiselle on myönteinen.”

Toinen oli hallinto-oikeudesta: valitus hylätty.

Kolmas Maahanmuuttovirastosta: ”Työntekijän oleskelulupaa ei myönnetä työ- ja elinkeinotoimiston myönteisestä osapäätöksestä huolimatta, koska on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan tarkoituksena on maahantuloa ja maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen.”

Työnteko loppui siihen.

Al-Asadi saa nyt sosiaalihuollosta 128 euroa ruokakauppaan ja 140 euroa elämiseen ja matkalippuihin kuukaudessa.

Se on vähemmän kuin hän maksoi palkastaan veroja.

Al-Asadi asuu pitkäaikaisen tyttöystävänsä kanssa tunnin matkan päässä Helsingistä ja pyörittää jälleen uutta valitusrumbaa. Päivisin hän kasvattaa kanoja. Työsopimus on yhä voimassa.

Al-Asadi sai keväällä opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta, mutta sen vastaanottamiseksi pitäisi maksaa lukuvuosimaksu.

Se on tuhansia euroja. Sellaisia rahoja ei saa haalittua kasaan ilman mahdollisuutta tehdä töitä.

Ystävät, tuttavat ja lakimiehet ovat ehdottaneet naimisiinmenoa. Mutta mitä hyötyä siitäkään olisi.

 

Juttua täsmennetty kello 12.54: Täsmennetty del Gaudion sitaattia ”sitä ei enää tapahdu” muotoon ”näin tapahtuu yhä harvemmin”.