Brysselissä Suomi saa ”kiitosta kuin uskollinen luppakorvainen koira”

Kokoomusveteraani Jarmo Virmavirta haukkuu Kanava-lehdessä nyky-kokoomuksen ulkopolitiikan.

Tämä on ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä

Muun muassa kokoomuksen tiedotuspäällikkönä ja monien porvarillisten lehtien päätoimittajana toimineen Jarmo Virmavirran mukaan EU-kansanäänestyksen äskettäin olleiden 20-vuotisjuhlien yhteydessä olisi voitu viettää myös Suomen ulkopolitiikan hautajaisia.

”Maisema on olennaisissa asioissa masentava”, Virmavirta kirjoittaa uudessa Kanava-lehdessä.

”Suomen ulkopoliittisella johdolla ei ole poliittisia suhteita Moskovaan, olemme kauppasodassa Venäjän kanssa. Natisevassa Brysselissä saamme kiitosta kuin uskollinen luppakorvainen koira saa. Edes siniset silmämme eivät pelota. Teemmehän kuten isäntä käskee, häntä heiluu.”

Suomi-kuva on kaiken lisäksi hämärtymässä yhä pahemmin. ”Ulkopolitiikkamme selittäjänä kansainvälisillä palstoilla toimii muotikirjailija Sofi Oksanen linjanaan itseruoskinta. Hän saa tilaa Frankfurtin kirjamessuilla, tasavallan presidentti on kuuntelijan roolissa.”

Miksi näin on päässyt käymään, Virmavirta kysyy, ja luettelee itse muutamia syitä:

”Ensinnäkin 1990-luvun alusta alkaen Suomen poliittisen eliitin kaikki ulkopoliittinen energia on suuntautunut asioiden hoitoon Brysselissä. Moskova jäi syrjään osin siksi, että Venäjä vaipui kaaokseen. Eurooppa-idealismissamme aloimme myös uskoa siihen, että geopolitiikka on loppu.”

Virheisiin kuuluu myös 2000-luvun alussa voimaan tullut valtiosäännön uudistus. Virmavirran mielestä sillä ”ei ollut ulkopolitiikan osalta paljonkaan tekemistä suomalaisen tradition kanssa”. Uudistus sotki ulkopolitiikan johtamisjärjestelmän ja riisui muutenkin presidentin valtaa.

”Sitäkin perusteltiin myös stignafuulialla EU-jäsenyys”, Virmavirta huomauttaa. ”Se kelpasi mihin tahansa lähtöön.”

Virmavirran mielestä on poliittinen paradoksi, että Suomea ajaa nyt läntiseen sotilasliittoon Natoon nimenomaan hänen oma vanha puolueensa kokoomus.

J. K. Paasikivi, kokoomuksen aiempi puheenjohtaja, kehotti katsomaan kartasta missä Suomi on. Paasikiven perilliset ovat unohtaneet oppi-isänsä kehotuksen. Maailman muuttuessa on alettu kuvitella, että muutos on siirtänyt Suomen maantieteellisestikin johonkin uuteen paikkaan, ehkä Euroopan ytimeen.”

Virmavirran mukaan oli ehdoton virhe, että Suomi ei tehnyt EU:hun liittyessään yhtään Venäjää koskevaa varaumaa. ”Ei edes sikojen hyväksi kuten Tanska”, hän piruilee. Lopputuloksena Suomi on ”liukunut vuoden 1941 tilanteeseen, jossa se lännen tukiessa on ajautunut vastakkain Venäjän kanssa”.

Virmavirta vaatii kokonaispohdintaa, jossa käytäisiin läpi muun muassa geopolitiikan muutokset, globaalin markkinatalouden vaikutukset ja tiedonvälityksen teknologiset ja sisällölliset muutokset Suomen näkökulmasta.

”Hyvä olisi jos tällainen doktriinipohdinta käytäisiin presidentin ulkopoliittisen johdon suojissa, ettei se sekoittuisi päivänpoliittisiin kysymyksiin.”

”Elleivät ulkopolitiikan askelmerkit selviä paremmin, tulee vielä kirjoitettavaksi viimeinen luku nimeltä Suomen ulkopolitiikan loppu.”

 

Suomen Kuvalehdellä ja Kanavalla on sama kustantaja, Otavamedia.