Joka viides rekka käymään biokaasulla
Kuljetusalaa kiinnostaa puhdas polttoaine. Laaja tuotanto vaatii miljoonia tonneja lantaa.
Suomen teillä jyristää 95 000 kuorma-autoa, joista lähes kaikki polttavat fossiilista dieseliä. Nyt ilmassa on useita merkkejä, että myös raskas liikenne alkaa leikata päästöjään.
Nesteytetty biokaasu on lupaavin puhdas polttoaine. Kaasukuorma-autoja on liikenteessä viisisataa. Suomen Kuljetus ja Logistiikka ry:n (SKAL) tuoreen kyselyn mukaan vuonna 2035 joka viides rekka kulkisi biokaasulla. Se tarkoittaisi noin 6 000:ta kevyttä ja raskasta ajoneuvoyhdistelmää.
Kaasurekkojen yleistyminen riippuu paljon siitä, salliiko EU:n tuleva lainsäädäntö biokaasun käytön raskaassa liikenteessä. Henkilöautoissa kaasu uhkaa väistyä sähkön tieltä kiristyvien päästönormien takia. Jos kehitys on sama raskaassa liikenteessä, kuorma-autojen valmistajat eivät enää kehitä kaasuautoja.
”Valmistajien kiinnostus alkaa siirtyä kohti sähköä”, sanoo SKAL:n edunvalvontajohtaja Ari Herrala. ”Mutta kyllä kaasukalustolla on vielä merkittävä rooli, ainakin murrosvaiheessa.”
SKAL ennustaa, että Suomessa sähkö yleistyy hitaasti yli 40 tonnin kalustossa. On pitkät etäisyydet, raskaat kuormat ja autojen suuri käyttöaste. Toistaiseksi puuttuu myös sähkörekkojen latausinfra.
Suomessa on 14 asemaa, jotka myyvät nesteytettyä biokaasua raskaalle liikenteelle. Olematon verkosto on jarruttanut myös kaasurekkojen ostointoa. Liikenne- ja viestintäministeriö selvittää toimia jakeluinfran kehittämiseksi. Huoltoasemaketjuissa on arvioitu, että vuonna 2030 nesteytetyn biokaasun tankkauspisteitä pitäisi olla jo yli sata.
”Silloin raskas liikenne alkaisi jo pärjätä”, Herrala sanoo.
Euroopan unionin irtaantuminen venäläisestä fossiilisesta energiasta vauhdittaa myös vähäpäästöisen biokaasun tuotantoa. EU pyrkii siihen, että vuonna 2030 biokaasusta jalostettua, liikenteeseen sopivaa biometaania valmistetaan 300 terawattituntia. Määrä vastaa 30 miljardia litraa dieseliä.
”Tavoite tarkoittaa valtavasti investointeja biokaasulle”, sanoo energiayhtiö St1:n kaasuliiketoiminnan johtaja Matti Oksanen.
Yksi hankkeista on St1:n ja Valion projekti Kiuruvedellä Pohjois-Savossa. Suomen ensimmäinen teollisen mittakaavan biokaasulaitos on saamassa lähes 20 miljoonaa EU-tukea.
On kulunut 21 vuotta siitä, kun laukaalainen Erkki Kalmari avasi maitotilalleen biokaasun tankkausaseman. Kaasuautoilu on yleistynyt hitaammin kuin Ruotsissa, jossa valtio on tukenut tuotantoa.
Nyt myös Suomessa on herätty. Vuoden 2022 alusta biokaasu on ollut mukana jakeluvelvoitteessa, joka lisää uusiutuvien osuutta liikenteen polttoaineissa. Velvoite kannustaa St1- ja Shell -huoltoasemia pyörittävää energiayhtiötä investoimaan puhtaaseen polttoaineeseen. Biokaasulla voi kuitata osan dieselin jakeluvelvoitteesta.
Lopullinen investointipäätös Kiuruveden laitoksesta on tehtävä vuoden sisällä, jotta tuotanto käynnistyisi vuonna 2026. Hankelistalla on yhteensä kymmenkunta laitosta, joissa on tarkoitus jalostaa ja nesteyttää biokaasumäärä, joka vastaa sataa miljoonaa litraa dieseliä. Rekat kuluttavat Suomessa vuosittain noin miljardi litraa dieseliä.
”Kiuruveden jälkeen laitospaikkoja on tunnistettu Savosta sekä Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalta”, Oksanen sanoo.
St1:n ja Valion yhteisyrityksen nimi on Suomen Lantakaasu. Nimi kertoo tärkeimmän raaka-aineen: lietelanta. Meijerijätin maitotiloilta kertyy vuodessa 7–8 miljoonaa tonnia lietettä, noin puolet koko maan lannasta.
Kiuruveden laitoksen arvioidaan käyttävän 400 000 tonnia lantaa. Valio on varmistanut aiesopimuksin jo 70 prosenttia tarpeesta. Maitotiloja kiinnostaa eniten taloudellinen säästö. Kaasutuotannon jäänne, biolannoite, palautetaan ilmaiseksi tiloille.
”Biolannoitteessa on enemmän liukoista typpeä. Ostolannoitteiden tarve vähenee 20–30 prosenttia”, kertoo johtaja Leena Helminen Valiolta.
Yksi kompastuskivi suurissa hankkeissa on ollut lannan kallis kuljetus. Kiuruvedelle lietettä saapuu arviolta 30–40 kilometrin säteeltä.
Pohjois-Savon alueella testataan myös kolmea pientä satelliittiyksikköä; 5–10 tilan lannat mädätetään kaasuksi, joka kuljetetaan konteissa Kiuruvedelle nesteyttäväksi.
”Satelliiteilla minimoidaan logistiikkakustannukset mutta säilytetään suuren tuotannon mittakaavaedut.”