Vieraslaji

Sähköpotkulaudat ilmestyivät katukuvaan varoittamatta muutama vuosi sitten. Nyt niistä ei enää pääse eroon. Pitäisikö edes?

liikenne
Teksti
Hannu Toivonen
Kuvat
Klaus Welp

Voit myös kuunnella jutun ääniversiona. Lukijana toimii a.i.materin koneääni Ilona.

Siellä täällä seisoi mustapunaisia laitteita. Samanlaisia kuin skeittipuistoissa hyppivillä lapsilla, mutta isompia. Svenska Teaternilla, rautatieasemalla, Mannerheimintiellä, Hesperiankadulla, Eirassa. Ne oli kuljetettu paikalla muutamalla pakettiautolla edellisenä yönä, jätetty siististi kadunvarsille.

Ripoteltu eri puolille ydinkeskustaa.

18. maaliskuuta 2019 Voi-yhtiö oli pystyttänyt lanseerauspisteen Keskuskadulle tavaratalo Stockmannin edustalle, noin 40 sähköpotkulautaa kahteen riviin. Esitteiden jakajat houkuttelivat ohikulkijoita pysähtymään. Yrityksen työntekijät kertoivat laudoista, näyttivät, kuinka ne toimivat.

Kaupunkilaiset olivat tottuneet telineestä otettaviin kaupunkipyöriin, mutta tämä oli uutta. Toimittajat ja bloggarit seurailivat vierestä. Lautoja suhahteli kävelykadulla jalankulkijoiden sekaan.

Vaikka lautamäärä oli yritetty saada näyttämään suurelta, eihän niitä paljon ollut, 120.

Tänä kesänä sähköpotkulautoja on pelkästään pääkaupunkiseudulla noin 18 000. Niitä on myös Turussa, Vaasassa, Kuopiossa, Tampereella, Rovaniemellä, Raumalla, Imatralla ja Kokkolassa. Noin 25:ssä Suomen kaupungissa, mutta erityisesti Helsingin keskustassa.

Sinne lautayritykset eli operaattorit mielellään sijoittelevat ajokkinsa. Yhdessä rykelmässä voi olla kuuden operaattorin lautoja. Valkoisia, turkooseja, punamustia, sinisiä. Sikin sokin jalkakäytävällä. Jos paikassa sattuu olemaan vielä kaupunkipyörien asema, jalkakäytävä tukkeutuu.

Helsingin poliisin liikenneyksikön ylikonstaapeli Tuija Saarinen on joutunut siirtelemään lautoja tänä kesänä Kauppatorin laidalla, jotta turistit matkalaukkuineen ja vanhemmat rattaineen mahtuisivat kulkemaan. Kerran näytti, että turistit lähtevät kiertämään estettä ajoradan kautta.

Hänestä lautoja on liikaa. Niille ei yksinkertaisesti riitä tilaa. Pysäköinti on sekavaa, kun laudoille ei juuri ole omia paikkoja. Vaarana on myös se, että jalkakäytävällä jää sähköpotkulautailijan alle.

Erityisesti ennalta opeteltuja reittejä kulkevat näkövammaiset törmäävät lautoihin. Niitä kierrellessä suunta voi kadota.

Näkövammaisten liitosta kerrotaan, että jotkut näkövammaiset eivät enää uskalla liikkua yksin Helsingin keskustassa. Pitää turvautua avustajaan tai taksiin.

Tieliikennelakiin tuli vuonna 2016 uusi luokka: kevyet sähkö­ajoneuvot. Siihen kuuluvat muun muassa iäkkäiden ja liikuntarajoitteisten käyttämät kolmipyöräiset skootterit sekä kaksipyöräiset Segwayt. Luokkaan kuuluvat myös sähköpotkulaudat.

Sähköajoneuvoihin, jotka kulkevat 15–25 kilometriä tunnissa, sovelletaan polkupyöräilijän liikennesääntöjä eli niillä tulisi pääsääntöisesti ajaa pyörätiellä. Niillä ei saa kuljettaa toista henkilöä, ellei ajoneuvossa ole istuinta matkustajalle.