Bengt Holmström: "Yliopisto ei ole yritys"
Bengt Holmström varoittaa huippuyliopiston arkkitehtejä saneluratkaisuista. Aitoja huippuja ei synny komentamalla.
Teksti Kustaa Hulkko
Kuva Markus Pentikäinen
Professori Bengt Holmströmin mielestä keskustelussa huippuyliopistosta ei ole riittävästi pohdittu sitä, millainen hyvä tutkimusyliopisto on luonteeltaan.
”Ihminen on yliopiston lähtökohta. Yliopiston on löydettävä lahjakkuudet ja kannustettava heitä.”
”On panostettava hyvien ihmisten löytymiseen ja annettava heille resursseja.”
Holmströmin mukaan tämä malli on osoittanut toimivuutensa Yhdysvaltain parhaissa yliopistoissa.
Amerikkalaisen MIT-yliopiston professori Holmström viettää parhaillaan sapattivuotta ja työskentelee Economicumissa Helsingin Arkadiankadulla, helsinkiläisten yliopistojen taloustieteen ”kampuksella”.
Holmströmillä on lähes 30 vuoden kokemus Yhdysvaltain yliopistoista, viimeiset vuodet hän toimi MIT:n taloustieteen laitoksen esimiehenä. Suomalaisprofessori on Nokian hallituksen jäsen. Syksyllä 2006 hänet nostettiin taloustieteen Nobel-ehdokkaiden joukkoon.
Valtiosihteeri Raimo Sailaksen johtama ryhmä esitti helmikuussa Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistämistä.Projekti tunnetaan ”huippuyliopiston” nimellä. Se on myös uuden hallituksen ohjelmassa.
Holmströmin mukaan Suomen huippuyliopistohankkeen taustalla näkyy liikaa ajatus voimakkaasta ulkopuolisesta ohjauksesta.
”Yliopisto ei ole yritys eikä yhteinen projekti, jota ylhäältä käsin johdetaan määrättyyn suuntaan.”
”Yliopiston ihmisiä ei voi komentaa, uhkana on sen tärkeimmän voimavaran menettäminen.”
Holmström vertaa huippututkijaa huippu-urheilijaan. Luonnekin on usein samanlainen: itsekeskeinen, jopa narsistinen.
Vertauksen ydin on kuitenkin siinä, että parhaiten toimii malli, jossa parhaat urheilijat saavat eniten tukea ja suurimmat rahapalkkiot.
”Vastaavasti akateemisen maailman tutkimusresurssit on suunnattava lahjakkaimpien tutkijoiden käyttöön.”
Urheilijoiden rahoitus perustuu siihen, että esiin nousee esimerkiksi joku lahjakas moukarinheittäjä. Hänelle ohjautuu sitten yhteiskunnan tukea ja sponsorirahaa.
Ei siis tapahdu niin päin, että ensin yhteiskunta päättää edistää moukarinheittoa, ja ohjaa siihen rahoitusta siinä toivossa, että laji alkaisi vetää puoleensa myös hyviä urheilijoita.
Vastaava logiikka pätee Holmströmin mukaan myös tutkimuksen rahoittamiseen. ”Kun idea tulee rahan luo, silloin tulos on yleensä keskinkertainen.”
Ihanne on, että raha tulee idean luo. Silloin seulonta on kovaa, eivätkä kaikki ideat saa rahaa. Ne jotka saavat, ovat ylittäneet korkean kynnyksen.
Lue koko juttu SK:sta 23/2007.
Osallistu keskusteluun
Tervetuloa reaalisosialismiin (SK netti 27.4.2007)
Professori Mika Hannulan puheenvuoro
Aiheesta lisää
Tarvitsemme ylivertaista osaamista (SK 17/2007)
Työryhmän ehdotuksia kannattavien rehtorien kannanotto
Sailaksen työryhmän muistio
Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhdistyminen uudeksi yliopistoksi (pdf)