Ay-liike rajussa myllerryksessä: Uusi suurliitto kaatuu – STTK vaarassa kuihtua pysyvästi
Näin tuulista ei ole ollut vuosikymmeniin.
Ammattiliitto Pron puheenjohtajaa Jorma Malista (sd) ja Insinööriliiton puheenjohtajaa Pertti Porokaria harmittaa. Palkansaajien uuden keskusjärjestön perustaminen on kariutumassa. Virallisesti yritys julistetaan kuolleeksi tai vähintäänkin vaivutetaan koomaan kesäkuussa.
Malisen ja Porokarin mielestä keskusjärjestökysymyksessä ay-liikkeen hajotti kaksi asiaa: hallituksen kaavailema yhteiskuntasopimus ja kilpailukykypaketti. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK, toimihenkilöjärjestö STTK ja korkeakoulutettujen Akava kiistelivät keskenään, millä ehdoilla palkansaajat jatkavat keskusteluja hallituksen ja työnantajien kanssa.
”Kyllä. Uuden keskusjärjestön perustaminen on vaakalaudalla. Varmasti SAK:ssa on epäluuloa STTK:n joitakin liittoja kohtaan”, Malinen myöntää.
Nuo liitot ovat terveydenhuoltoalan Tehy, valtion palveluksessa olevia edustava Pardia sekä kuntatyöntekijöiden Jyty. Näiden lisäksi järjestöhankkeesta ovat irtautuneet STTK:lainen Vakuutusväen liitto ja Journalistiliitto, joka ei ole minkään keskusjärjestön jäsen.
Akavassa Insinööriliiton Porokari on leimattu häiriköksi. Porokari vei liittonsa keskusjärjestökeskusteluihin, vaikka Akava jättäytyi niiden ulkopuolelle.
”Ay-liikkeen kolme keskusjärjestöä ovat vanhoja, ja kaikki ovat umpipoliittisia. Suurempi muutos tarvitsee keskusjärjestön, joka on puoluepoliittisesti riippumaton”, Porokari sanoo.
Työmarkkinoiden isojakoon vaikuttaa ratkaisevasti valmisteilla oleva palkkamalli, jossa teollisuuden ja vientialojen liitot sopivat ensimmäisinä liittokohtaisista palkankorotuksista. Järjestelyn pitäisi olla käytössä jo ensi vuonna.
Vaikka Malinen on STTK:laisen liiton puheenjohtaja ja Porokari akavalainen, ovat he yhdessä asiassa samassa joukkueessa. Uusi ”Suomen malli” on molempien hihaässä ay-kentän valtapelissä.
Malinen johtaa myös Teollisuuden palkansaajia (TP). Siihen kuuluu 18 liittoa kaikista keskusjärjestöistä. Jäseniä on 724 000.
Ammattiyhdistysmaailmassa ylimpänä ovat keskusjärjestöt, kuten Akava. Niiden jäseniä ovat eri alojen työntekijäliitot. Teollisuuden palkansaajat on tämän kuvion ulkopuolinen tekijä. Se on eri keskusjärjestöihin kuuluvien yksityisen sektorin ammattiliittojen järjestö, joka on keskittynyt yleiseen talouspolitiikkaan. Palkoista TP ei ole neuvotellut – ainakaan toistaiseksi.
Porokari on TP:n varapuheenjohtaja. Hän on vahva ehdokas uudeksi puheenjohtajaksi, kun Jorma Malisen kausi vuoden lopussa päättyy. On sovittu, että seuraava puheenjohtaja tulee akavalaisesta jäsenliitosta.
”Meillähän on Teollisuuden palkansaajat. Olemme pystyneet tekemään yhteisiä päätöksiä keskusjärjestöistä riippumatta. Tuleeko siitä keskusjärjestö, se on oma juttunsa. Lähes kaikki TP:n jäsenet olivat mukana keskusjärjestöhankkeessa. Tällaiselle on tarvetta”, Porokari pohdiskelee.
Malisen mukaan uusi palkkamalli sysää perinteiset keskusjärjestöt SAK:n ja STTK:n sivuraiteelle. Liittojen asema vahvistuu, vaikka SAK:n johtoon valittava Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja liiton Jarkko Eloranta (sd) ja STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd) ovat puhuneet perinteisten tulosopimusten puolesta.
”Tarkoittaako se, että keskusjärjestöt haluavat merkittävän roolin palkkaneuvotteluissa? Se ei tule käymään liitoille”, Malinen sanoo ja nostaa keskusjärjestöjen tilalle vaihtoehdoksi Teollisuuden palkansaajat.
”TP:ssa katsotaan raamit ja yhteinen linja. Suomen mallia ei synny ilman TP:n linjauksia. TP ei neuvottele sopimuksista vaan liitot.”
SAK:laisen ammattiliitto Teamin puheenjohtaja Heli Puura (sd) ei ole varauksettoman innostunut Teollisuuden palkansaajien roolin muuttamisesta.
”Perinteisesti Teollisuuden palkansaajat on ollut teollisuus- ja elinkeinopoliittinen järjestö eikä niinkään työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopijajärjestö”, Puura sanoo.
Puura kuitenkin muistuttaa, ettei uusi palkkamalli ole täysin uusi. Teollisuus on usein avannut palkkakierroksen. Puuralla ei kuitenkaan ole tarkkaa käsitystä, miten uusi palkkamalli toimisi.
”Miten neuvotteluja koordinoisivat keskusjärjestöt ja TP? Teollisuuden palkansaajien etu on se, että siinä ovat edustettuina teollisuuden kaikki henkilöstöryhmät.”
Teollisuuden palkansaajista ei välttämättä koskaan tule uutta keskusjärjestöä. Uusi palkkamalli kuitenkin tekee siitä neuvottelujärjestön, joka vahvistaa asemaansa keskusjärjestöjen kustannuksella.
Puura on mukana kokoamassa SAK:n ja Teollisuuden palkansaajien sisälle uutta vahvaa järjestönyrkkiä. SAK:laiset Metalliliitto, Paperiliitto, Puuliitto ja Team aikovat yhdistyä uudeksi 270 000 jäsenen jättijärjestöksi. Siitä tulisi maan suurin ammattiliitto.
Metalli ja Paperiliitto ovat hyväksyneet yhdistymisen. Team ja Puuliitto tekevät päätöksensä toukokuussa.
Uusi teollisuusliitto saisi vahvan aseman sekä SAK:ssa että Teollisuuden palkansaajissa. Sen jäsenmäärä olisi lähes 40 prosenttia TP:n koko jäsenkunnasta.
Liittokohtaisessa järjestelmässä teollisuusliitto neuvottelisi palkoista metsäteollisuuden, kemiateollisuuden ja teknologiateollisuuden työantajajärjestöjen kanssa.
Vuoden Teamia johtanut Puura myöntää teollisuuden vahvan aseman SAK:ssa. Hänen mielestään uusi teollisuusliitto ei kuitenkaan pystyisi sanelemaan, mitä SAK tekee.
Puura muistuttaa, että SAK:n uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Jarkko Eloranta. Elorannasta tulee vuosikymmeniin ensimmäisen puheenjohtaja, jonka tausta on julkisella sektorilla.
Palkansaajien järjestökenttä on nyt rajuimmassa myllerryksessä 20 vuoteen. Vuonna 1993 toimihenkilöiden ja virkamiesjärjestöjen keskusliitto TVK meni konkurssiin. TVK:n perinnöstä suurimman osan keräsi STTK.
Uuden keskusjärjestön kariutuminen ja Teollisuuden palkansaajien vahvistuminen pakottavat STTK:n ja SAK:n uudistumaan.
Erityisesti STTK on nyt vaarassa kuihtua. Poliisit tekivät viime viikolla päätöksen siirtyä Akavaan. Myös STTK:n suurimpaan liittoon Tehyyn kuuluvat sairaanhoitajat ovat harkinneet loikkaa Akavaan.
STTK:n ja Akavan järjestöriidat ovat tärvelleet Palolan ja Akavan puheenjohtajan Sture Fjäderin välit. Välirikko on rampauttanut palkansaajien keskusjärjestöjen yhteistyötä.
STTK vaurioituu pysyvästi, jos Tehyn sairaanhoitajat lähtevät Akavaan ja Pro taas SAK:n jäseneksi. Siirroissa katoaisi tuntuva osa STTK:n jäsenistä. Pron ero tekisi STTK:sta puhtaasti julkisen sektorin keskusjärjestön.
Malisen ja Porokarin puheista on tehtävissä arvio, että julkisen sektorin liitot kaatavat uuden keskusjärjestön. Heidän mielestään valtion ja kunta-alan liitot ampuvat omaan nilkkaansa ja eristävät itsensä.
Malinen ei halua jakaa ay-liikettä julkisen ja yksityisen sektorin liittoihin. Porokarikin vierastaa jakoa, mutta korostaa, että insinöörijärjestöjen keskinäinen sopu on tärkeintä.
Vaikka Malinen ja Porokari eivät vedä letkuja irti järjestöhankkeesta, moni seikka viittaa siihen, että yritys on nyt aivokuollut.
Eloranta suostui ehdolle SAK:n puheenjohtajaksi. Jos SAK olisi kutistumassa vain ay-liikkeen perinneyhdistykseksi, Eloranta ei pyrkisi Lauri Lylyn (sd) jälkeen puheenjohtajaksi.
Palola, jota jossain vaiheessa veikattiin uuden keskusjärjestön johtoon, on STTK:n liittojen vanki. Hän on joutunut kääntämään peukalonsa alaspäin keskusjärjestöhankkeessa.
Uuden järjestön kätkytkuolema harmittaa sekä Porokaria ja Malista niin paljon, että uusi yritys ei olisi mikään yllätys. Kummallakin on hieman hankalaa nykyisessä keskusjärjestössään.
Porokari on Akavan musta lammas. Porokarin ja Fjäderin riitely on julkinen salaisuus, ja Porokarin olisi helpointa toimia uudessa keskusjärjestössä tai Teollisuuden palkansaajissa.
Malisen tähtäin on toisaalla. Hän on innoissaan Elorannan noususta SAK:n puheenjohtajaksi. Uutta keskusjärjestöä kannattaisi yrittää koota vaikka SAK:n helmoihin.
”Pidän sitä täysin mahdollisena, ja se olisi oikeastaan toivottavaa. Se kertoisi siitä, että keskusjärjestötasolta voi palata tähän maailmaan. Jarkko (Eloranta) on taitava rakentamaan kompromisseja.”
Eloranta on johtanut uuden keskusjärjestöhankkeen ohjausryhmää. Malisella on kuitenkin yksi ehto. Puoluepoliittinen toiminta on kiellettävä SAK:ssa. Nykyinen meno ei käy.
”Jos SAK muuttuu voimakkaasti, silloin tulee kysymys, mikä on STTK:n rooli. Jos SAK ei muutu, on vaikea kuvitella, että meidän paikkamme olisi SAK:ssa”, Malinen aprikoi.
Työmarkkinamurros ei koske pelkästään palkansaajia. TVK:n kuoleman aikaan työnantajien keskusliitto STK ja Teollisuuden keskusliitto TKL yhdistyivät järjestöksi, joka sai nimekseen Teollisuus ja työnantajat. Myöhemmin TT ja Palvelutyönantajat yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi.
Palvelualojen työnantajat Palta on EK:n jäsen. Sen vastuulla on suuri osa palvelualojen työantajien edunvalvonnasta.
Viime aikoina Palta on tehnyt eroa EK:oon. Se on käytännössä uudesti syntynyt Palvelutyönantajat.
Kotimainen kysyntä on tärkeä asia Paltalle. EK:ssa on ollut ajoittain vaikeuksia sovittaa samaan Paltan huoli kysynnän turvaamisesta ja teollisuuden vaatimus matalista palkankorotuksista.