Atte Kaleva: Väkivallan pelko estää muslimiyhteisöjen jäseniä kertomasta radikalisoitumisesta
EU:ssa halutaan tukijärjestelmä, jonka avulla perheet ja ystävät voisivat ilmoittaa radikalisoituneista henkilöistä.
Muslimiyhteisöjen vastuu jihadismin torjunnassa omiensa joukossa on synnyttänyt kiivasta keskustelua.
Terrorismitutkija Atte Kaleva väitti, ettei jihadismia ole tuomittu muslimiyhteisöissä tarpeeksi selkeästi. Hänen mukaansa yhteisöissä ollaan tietoisia esimerkiksi niistä henkilöistä, jotka ovat lähteneet Syyriaan sotimaan.
Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjarin ja Helsingin poliisin ennalta ehkäisevän työn yksikön komisario Jarmo Heinosen mielestä väitteet eivät pidä paikkaansa.
”Olisi kiva nähdä tutkijoiden aineistoja, joihin he perustavat väitteensä. Oma käsitykseni poikkeaa vahvasti siitä, mitä tutkijat sanovat”, Heinonen sanoi.
Atte Kaleva kertoo, että hän on saanut lukuisia yhteydenottoja suomalaisilta sunnimuslimeilta. He ovat olleet huolestuneita tuntemiensa henkilöiden ja oman laajemman yhteisönsä jäsenten radikalisoitumisesta.
Yhteistä kaikille on ollut pelko siitä, että heidät tunnistettaisiin yhteisöissään niin sanotuiksi ilmiantajiksi, ja että he joutuisivat siitä syystä sosiaalisesti eristetyiksi. Jotkut pelkäävät jopa fyysistä väkivaltaa.
Kalevan mukaan kyseiset henkilöt eivät ole halunneet ottaa yhteyttä viranomaisiin, sillä he ovat pelänneet, että viranomaisprosessin aikana joku saisi tietää ilmiantajan nimen. He ovat pyytäneet Kalevaa viemään asiaa eteenpäin.
”Olen luonnollisesti näin tehnytkin. Samalla koen velvollisuudekseni tuoda ongelmallisen asian laajemminkin esiin, sillä nähdäkseni jihadistisen ideologian muodostamaa ongelmaa voidaan käsitellä hedelmällisesti vain yhteistyössä muslimiyhteisöjen kanssa”, Kaleva kertoo.
Kaleva ei näe, että ongelman kieltäminen ja silmien ummistaminen olisi tuonut tilanteeseen minkäänlaista ratkaisua.
”Minua ei valitettavasti lainkaan yllätä se, että Anas Hajjar ei julkisesti tunnista ongelmaa. Voihan toki myös olla, ettei hän todella tiedä mitään radikalisoituneista tai parhaillaan radikalisoituvista nuorista. Kummassakin tapauksessa kyse on pohjimmiltaan juuri siitä ongelmasta, jota olen pyrkinyt tuomaan esille.”
Myös BBC teetti tutkimuksen Pariisin Charlie Hebdo -iskujen jälkeen. Tutkimuksen mukaan 27 prosenttia brittimuslimeista tunsi jonkinlaista sympatiaa iskujen tekijöiden motiiveja kohtaan. Lähes 80 prosenttia kertoi loukkaantuneensa syvästi profeetta Muhammadia esittävien kuvien julkaisemisesta.
Samassa tutkimuksessa valtaosa ilmoitti kuitenkin aikovansa paljastaa väkivaltaista iskua suunnittelevan henkilön viranomaisille, mikäli sellaisen huomaisivat.
”Voisiko siis olla niin, että brittiläinen keskustelukulttuuri sallii myös muslimien osallistua julkiseen yhteiskunnalliseen debattiin? Toivoisin meilläkin otettavan oppia tästä”, Kaleva totetaa.
Suomessa on suojelupoliisin mukaan yli 300 henkilöä, joita on syytä pitää terrorismintorjunnan kohdehenkilöinä. Henkilöiden määrä on noussut nopeasti. Myös EU:ssa on havahduttu miettimään käytäntöjä jihadismin torjuntaa EU:n alueella.
Euroopan parlamentti hyväksyi ei-lakiasäätävän päätöslauselman, jossa kehotettiin laatimaan musta lista eurooppalaisista jihadisteista ja jihadistiterrorismista epäillyistä henkilöistä.
Päätöslauselmassa esitettiin, että terroristijärjestöihin liittymistä suunnittelevien kansalaisten passit olisi pystyttävä takavarikoimaan ja heidän varansa jäädyttämään.
Parlamentti esitti myös tukijärjestelmää, jonka avulla perheet ja ystävät voisivat ilmoittaa radikalisoituneista henkilöistä ja korosti, että kulttuurien välistä keskustelua on lisättävä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.