Asutko kuolevassa kunnassa? SK:n kuntakartta näyttää hyötyjät ja häviäjät
Suomen kunnilla on vakavia ongelmia. Isot kaupungit ja niiden ympäristökunnat kilpailevat keskenään, ja syrjäisemmillä alueilla osa kunnista näivettyy.
Missä päin Suomea muuttoliike on voimakkainta, ja minne muuttavat kuntien tärkeimmät veronmaksajat? Kuinka oma kuntasi selviää vertailussa? Vastauksia voi etsiä SK:n interaktiiviselta kuntakartalta, jolle kootut tiedot valottavat kuntien tulevaisuudennäkymiä.
Näytä kartta suurempana (avautuu uuteen ikkunaan). Kuntarajat: Maanmittauslaitos.
Vuosien 2005-2010 ajalta muodostettu tilasto kuntien välisestä muuttoliikkeestä paljastaa kasvukeskukset, joita ovat muun muassa Tampere, Hämeenlinna, Oulu ja Helsinki.
Mutta mitkä kunnat todella hyötyivät kasvaneesta väkiluvusta? Pelkkä muuttajien määrä ei kerro siitä tarpeeksi. Uudet asukkaat kartuttavat verotuloja, mutta aiheuttavat myös kuluja.
Yksi helpoimmista tavoista tarkastella asiaa on verrata muuttajien tulotasoja.
Valtiotieteen tohtori Timo Aro on laskenut kullekin kunnalle tulokertymän, jossa sisään muuttaneiden vuosituloista vähennetään pois muuttaneiden vuositulot ja jaetaan erotus asukkaiden määrällä.
Tulokertymä kertoo muuttoliikkeen rakenteesta. Jos kaupunkiin muuttaa pääasiassa opiskelijoita ja työssäkäyvät siirtyvät muualle, tulokertymä on negatiivinen.
Laskelmat paljastavat muuttoliikkeen kasvukeskuksista kehyskuntiin. Esimerkiksi muuttovoittajat Tampere ja Oulu jäävät pakkaselle 68 ja 64 euroa yhtä asukasta kohden.
Vastaavasti Oulun eteläinen lähikunta Liminka jää laskelmassa 499 euroa plussalle. Piskuinen Tampereen lähellä sijaitseva Vesilahti hyötyy muutosta peräti 705 euron verran.
Kuntarajat eivät nykyisellään vastaa työssäkäyntialueita varsinkaan suurempien kaupunkien lähistöllä, mistä kertoo kotipaikkakunnallaan työssä käyvien kartta. Esimerkiksi kaksi kolmesta liminkalaisesta käy töissä muualla kuin kotikunnassaan. Kauniaisissa luku on neljä viidestä.
Syntyvyyskartta näyttää syrjäisempien kuntien heikon tilanteen. Viime vuoden aikana yli 60 prosentissa kunnista kuoli enemmän ihmisiä kuin syntyi.
Voit myös vertailla kuntien taloudellista tilannetta lainan määrän, veroprosentin ja taloudellisen huoltosuhteen avulla. Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta työssäkäyvää kunnassa on suhteessa työvoiman ulkopuolisiin ihmisiin, eli työttömiin, eläkeläisiin ja lapsiin.
Vihje: Klikkaa kuntaa, näet kaikki tiedot kerralla.
Aiheesta lisää:
Näin Suomi vanhenee – suuntana uudet suurkunnat (Suomenkuvalehti.fi, 16.9.2011)