Näin Suomi vanhenee – suuntana uudet suurkunnat

Kotimaa 16.9.2011 08:02
Klikkaa karttaa useita kertoja, näet muutoksen. Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on sataa työikäistä kohden. Grafiikka Hannu Kyyriäinen, lähde Tilastokeskus.

Suomessa on 336 kuntaa, 18 maakuntien liittoa, 20 sairaanhoitopiiriä, 39 ammatillisen koulutuksen kuntayhtymää, 35 sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää sekä lukuisia yhteistoiminta-alueita, erityishuoltopiirejä ja muita kuntapohjaisia yhteistyöelimiä.

Jos hallitus saa tahtonsa läpi, kuntahallinnon rakenteet rytisevät. Uusi kartta piirretään 38 työssäkäyntialueen pohjalta. Näiden ulkopuolelle jäisi vielä 102 kuntaa. Uudistuksen jälkeen kuntia olisi korkeintaan 140, vähimmillään alle sata.

Kuntien vakavimmat ongelmat voi tiivistää kolmeen kohtaan: Isot kaupungit ja niiden ympäristökunnat kilpailevat keskenään. Syrjäalueilla osa kunnista näivettyy. Terveydenhuolto ei ota kunnilta sujuakseen.

Syrjäiset muuttotappiokunnat ovat ahtaalla, ja ikääntyvä väestö kysyy enemmän hoivapalveluja. Kuntien terveyskeskuksiin ostetaan yhä useammin lääkäreitä reppufirmoista, eikä ole tavatonta, että vanhus kohtaa vastaanotolla joka kerta eri lääkärin.

On kuntia, joiden talous on niin hauraissa kantimissa, että jokainen pois muuttanut koettelee kunnan kukkaroa. Sellaisia ovat vaikkapa Rääkkylä, Kesälahti, Savukoski ja Utsjoki.

Kuntakonsultti Eero Laesterän mukaan Suomessa on jo 50 kuntaa, joiden nettovelka on suurempi kuin kunnan tuloveroprosentilla kassaan saatu tuotto. ”Lähes kuudesosa kunnista on siinä jamassa, että lainan korkojen nousu romahduttaa kunnan talousyhtälön.”

Samanaikaisesti kouluverkko harvenee ja pienet kunnat käyvät taistelua siitä, kenen lukio jää eloon. Harvan jää, vahvistavat tutkija Timo Aron kokoamat tilastot: Viime vuonna 23 kunnassa syntyi enää alle kymmenen lasta. Esimerkiksi Pelkosenniemellä, joka on taistellut vuosia itsenäisyytensä puolesta, syntyi vain yksi lapsi. Kaikkiaan 104 kunnassa syntyi alle 30 lasta.

Asutko kuolevassa kunnassa? Katso lista tästä (avautuu uuteen ikkunaan).

Kuolevien kuntien pitäisi olla valtiolle helppoja tapauksia liitettäväksi suurempiin kuntiin. Mutta kuntaministeri Henna Virkkusella (kok) ei ole harhakuvaa tulevasta. Jo uudistuksen alkumetreillä kapinakunnat ovat alkaneet koota joukkojaan.

Uuden kuntakartan piirtäjäksi on nimitetty Kuntaliiton erityisasiantuntija Arto Koski, joka siirtyi syyskuun alussa valtiovarainministeriön kuntaosastolle. Koski on ollut selvitysmiehenä Salon ja Oulun kuntaliitoksissa. Nyt mittakaava vain on toinen: koko valtakunta.

”Kyseessä ei ole yhden miehen show. Keskeisessä asemassa on rakenneryhmä, jossa ovat edustettuna eri ministeriöt”, Koski sanoo. ”Karttaa ei piirretä yhdellä sapluunalla, vaan räätälin työnä paikalliset olosuhteet huomioiden.”

Suurkuntien Suomi Uusi kuntakartta 38 työssäkäyntialueen pohjalta. Klikkaa kuvaa, näet sen suurempana.

Suuri kuntasota – aiheesta lisää SK:ssa 37/2011 (ilm. 16.9.).

Katso myös kuvakertomus: Kermankuorijoita ja kuolevia