Asukkaat kaipaavat ohjeita jätevesijärjestelmien uudistamiseen

Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Jätevesien käsittely haja-asutusalueilla pitäisi olla kunnossa 2014 mennessä. Toistaiseksi vain harva on tehnyt tarvittavia muutoksia.

Haja-asutusta
Ympäristölle jätevesistä koituva haitta vaihtelee alueittain. Riskipaikkoja ovat muun muassa vesistö- ja pohjavesialueet. Kuva Pipsa Matikka / Lehtikuva


Suomessa on noin 250 000 ympärivuotisesti asutettua ja viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevaa kiinteistöä, joiden pitäisi muuttaa jätevesijärjestelyjään.

Näiden kiinteistöjen pitäisi tehostaa jäteveden käsittelyään tai rakennuttaa kokonaan uusi järjestelmä vuoteen 2014 mennessä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan kuitenkin vasta 10-15 prosenttia ympärivuotisesti haja-asutusalueilla sijaitsevista kiinteistöistä on tehnyt muutoksia.

SYKE:n johtava asiantuntija Erkki Santala on huolestunut. Hänen mukaansa vaarana on, että viimeisinä vuosina loppuvat kesken jätevesijärjestelmien suunnittelijat, laitteet ja rakentajat.

Suomen Omakotiliitto ry on ainoa valtakunnallinen järjestö, joka ajaa pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden etuja. Omakotiliiton liittovaltuuston jäsenen Juha Hirvosen mukaan kiinteistönomistajia kismittää erityisesti uudistusten kalleus. Myös siirtymäajan aikataulu on herättänyt arvostelua.

Ympäristönsuojelulain jätevesiasetus astui voimaan vuonna 2004.

“Alun perinhän siirtymäaikaa kritisoitiin liian pitkäksi”, Erkki Santala huomauttaa.

Kunnat eivät tiedota tarpeeksi

Miksi muutoksia on sitten tehty niin nihkeästi? Pari vuotta sitten SYKE:n teettämän kyselyn mukaan asukkaat kaipaavat asiassa yhteydenottoa omalta kunnaltaan. Ihmiset toivoisivat kunnalta henkilökohtaista viestiä ja ohjeita, joiden mukaan toimia.

“Kuntien olisi monissa tapauksissa kannattanut kiinnittää huomiota juuri sellaisiin kohteisiin, jotka ovat ongelmallisimpia”, Santala sanoo.

Tähän mennessä kunnat eivät ole järjestäneet laajamittaista tiedotusprojektia.

Omakotiliiton Hirvonenkin kertoo, etteivät kiinteistönomistajat tiedä, mitä pitäisi tehdä, ja minkälainen on riittävä puhdistusjärjestelmä. Myös medioissa on joidenkin mielestä puhuttu liian vähän aiheesta.

“On iso joukko ihmisiä, jotka eivät tiedä, kenen pitäisi ottaa yhteyttä kehenkin”, Hirvonen sanoo.

Jätevesiasetuksessa armahdetaan sellaisia kiinteistöjä, joissa vedenkäyttö on vähäistä. Ympäristökeskuksen Santalan mukaan kunnissa ongelmana on kuitenkin ollut se, mitä “vähäinen” tarkalleen ottaen tarkoittaa. Syksyllä ympäristöministeriö julkaiseekin lähinnä kuntien virkamiehille suunnatun oppaan. Siinä on suosituksia, joiden mukaan jätevesiasetusta pitäisi tulkita.

Asukkailla asenneongelma?

Erkki Santalan mielestä kiinteistönomistajienkin asenteissa olisi parantamisen varaa.

“Ikävähän se on ruveta tekemään jotain, mikä maksaa, ja mistä on vaivaa.”

Hänen mukaansa tyypillinen ongelmatapaus on talo, jossa on 1960-70 -luvuilla rakennettu järjestelmä. Jäteveden käsittelyä varten on kolmiosainen saostuskaivo pihan perällä, josta on putki suoraan ojaan. Sittemmin taloa on vielä varustettu erilaisilla vettä käyttävillä laitteilla. Pahimmassa tapauksessa lähellä saattaa olla vesistöäkin.

Kaikissa kiinteistöissä ei tarvitse tehdä suuria muutoksia. Yleensä jos vesi kannetaan sisään, jätevedet voidaan imeyttää maahan suodatuslaitteella. Muutoin tarvitaan erityinen käsittelyjärjestelmä. Yksi vaihtoehto on myös liittyä kunnalliseen viemäriverkkoon.

Ympäristölle koituva haitta voi myös vaihdella alueittain. Kunnat voivatkin halutessaan määritellä jätevesiasetusta lievemmät vaatimukset, tietyissä rajoissa. SYKE:n vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan ainoastaan Uudenmaan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusten alueella ei ollut lievennettyjä vaatimuksia, muualla oli.

Riskipaikkoja taas ovat vesistöjen ja pohjavesialueiden äärellä olevien alueiden lisäksi sellaiset haja-asutusseudut, joilla väestö kasvaa.

Kesämökit eivät huoleta ympäristökeskusta

Santalan mukaan huolestuneita jätevesiasioista ovat sellaiset kiinteistönomistajat, joilla ei ole siihen syytä. Vaatimattoman varustetason kesämökit ovat yleisempiä kyselijöitä ympäristökeskuksessa.

“Se osoittaa, että he ovat ympäristönsuojelullisesti ajattelevia. Ne joilla asiat ovat huonosti, eivät kauheasti kysele.”

Mökkien varustetaso on jatkuvasti nousussa, mutta Santalan mukaan iso joukko mökkiläisiä voi olla silti huoletta.

“Todennäköisesti merkittävällä osalla niistä, joita vaatimukset todella koskevat, asiat ovat jo kunnossa.”

Aiheesta lisää

Haja-asutuksen jätevedet

Kesämökin jätevesien käsittely