Asianajajaliitto tutkii ”Malmin naisen” avustajan toimet: ”Käytös oli erittäin moitittavaa ja juominen raskauttavaa”

Asianajaja on myös kirkkovaltuuston jäsen. ”On traagista, että hän ei ole hakeutunut hoitoon”, sanoo puheenjohtaja.

Jari Aarnion rikosjuttuun liittyvän niin kutsutun Malmin naisen asianajajan käyttäytyminen poliisikuulustelussa huhtikuussa 2015 johtaa toimenpiteisiin. Krapulassa ollut avustaja joi naisen kuulustelun aikana alkoholia ja nautti automatkalla Helsinkiin keskusrikospoliisin tutkijan hänelle ostamia oluita.

Tapahtumalla on merkittäviä seurauksia. Suomen asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola pitää avustajan toimintaa erittäin moitittavana. Hänen mukaansa tapahtumista koituu asianajajalle ilman muuta seuraamuksia.

”Hänen käytöksensä on ollut täysin sopimatonta, asianajaja ei missään tapauksessa saa toimia tällä tavalla. Raskauttava asianhaara on se, että alkoholin nauttiminen on tapahtunut työtehtävässä”, Ruohola sanoo.

Jos asianajaja on syyllistynyt rikokseen tai muulla tavalla moitittavaan menettelyyn, Asianajajaliiton hallitus käynnistää valvontamenettelyn. Jokaisen tapauksen ratkaisee valvontalautakunta, jonka jäsenet toimivat tuomarin vastuulla itsenäisesti ja riippumattomasti.

”Seuraamusvaihtoehtoja ovat huomautus, varoitus, usean tuhannen euron suuruinen seuraamusmaksu ja raskaimpana toimenpiteenä erottaminen. Se estäisi käytännössä asianajajan ammatinharjoittamisen”, Ruohola kertoo.

Valvontalautakunta antoi kyseiselle asianajajalle jo vuonna 2012 päihteiden käyttöön liittyvän varoituksen erään toisen tapauksen yhteydessä. Viime vuoden huhtikuussa hänen hallustaan löytyi kannabista ja miehelle kirjoitettiin päiväsakkoja huumausaineen käyttörikoksesta.

”Tämä luetaan hänelle ilman muuta vahingoksi, että samankaltaisia tapauksia on ollut useita”, Ruohola sanoo.

Jarkko Ruohola arvioi, että valvontalautakunta tekee ratkaisunsa viimeistään ensi kesään mennessä.

Helsingin käräjäoikeus vapautti tämän vuoden marraskuussa ”Malmin naisen” avustajan tehtävistään. Nainen pyysi itse avustajan vapauttamista. Syynä olivat luottamuspula ja erimielisyydet, jotka liittyivät naisen asioiden hoitamiseen.

Asianajajan oman lausunnon mukaan hän olisi mielellään siirtynyt kuluttavasta jutusta pois jo aikaisemmin, mutta puolustajan velvollisuus oli tähän saakka estänyt sen.

”Moraalista närkästystä tämä herättää.”

Myös Helsingin seurakuntayhtymässä ollaan kiinnostuneita asianajajan toiminnasta. Hän on yhteisen kirkkovaltuuston jäsen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnasta. Kirkkovaltuuston puheenjohtajan Kaisa Raittilan mukaan tiedot ovat hämmentäviä.

”Hänen käytöksensä paljastaa vaikeaksi päässeen päihdeongelman, johon hänen toivoisi kiireesti hakevan apua. On traagista, että ihminen ei ole hakeutunut hoitoon, vaan hoitaa tehtäviään ymmärtämättä tilaansa. En olisi kuvitellut moista”, Raittila sanoo.

”Tämä on selvästi asia, joka täytyy nostaa keskusteluun. Tapaus ei todennäköisesti johda kurinpitotoimiin, mutta moraalista närkästystä tämä herättää.”

Myös yhteisen kirkkoneuvoston jäsen, lakimies Lauri Kopponen sanoo, että kyse on eettisesti ja moraalisesti moitittavasta toiminnasta. Äänestäjät punnitsevat henkilön luottamuksen seuraavissa seurakuntavaaleissa.

”Hän joutuu nyt itse katsomaan peiliin ja pohtimaan, onko hän sopiva henkilö tällaiseen yhteisöön. Se on oikeampi tapa kuin, että lähdettäisiin sormi sojossa sanomaan, että pannaan omat käräjät pystyyn ja käynnistetään prosessi, jolla päästään hänestä eroon”, Kopponen toteaa.

”Hänen toimintansa ei kuulosta asianmukaiselta. Mutta luterilaisuuden ytimessä ei ole lampaiden ja vuohien erottelu.”

Kopposen mukaan kirkon luottamustoimesta pidättämisen ja erottamisen kynnys on korkea. Kirkkolain mukaan luottamushenkilö voidaan erottaa luottamustoimestaan esimerkiksi siinä tapauksessa, että hänet on lainvoimaisella päätöksellä tuomittu vankeuteen vähintään kuudeksi kuukaudeksi.

Seuraavat seurakuntavaalit järjestetään syksyllä 2018.