Arvio: Venäjä tekisi Etyjistä suurvaltakerhon, jossa toiset maat ovat tasa-arvoisempia kuin toiset
Kankeakin järjestelmä on Suomelle hyödyllinen, vakuuttavat asiantuntijat.
Päätöksenteko Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjissä on ollut jo pitkään vaikeaa tai jopa mahdotonta, kuvaa ulkoministeriön poliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Timo Kantola.
Lähes 60 jäsenvaltion neuvottelu on aina haastavaa, mutta nykyiset vaikeudet aiheutuvat suurelta osaltaan Venäjän linjasta. Moni yhdistää vaikeuksien alkupisteen Georgian sotaan ja vuoteen 2008, mutta Kantolan mukaan ongelmat alkoivat kasaantua jo vuosituhannen vaihteessa.
Aluksi kyvyttömyys muodostaa yhteisiä kantoja näkyi asiasisällöissä. Aiemmin oli esimerkiksi tapana, että vuosittain kokoontuva Etyjin ministerikokous antoi yhteisen poliittisen kannanoton, mutta enää vuosiin tällaista ei ole saatu muotoiltua.
Asiakysymyksistä ongelmat ovat levinneet myös muun muassa henkilövalintoihin. Hyviä esimerkkejä ovat Venäjän kritiikki Etyjin mediavaltuutettua Dunja Mijatovićia kohtaan, tämän jokaisen seuraajaehdokkaan vastustaminen ja vähemmistövaltuutettu Astrid Thorsin jatkokauden torppaaminen.
Vuonna 2015 Etyjin kehittämistä pohtineessa työryhmässä jäsenenä ollut Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo länsivaltojen ja Venäjän näkemysten Etyjin roolista olevan vahvassa ristiriidassa.
