Venäjä kiusaa ”väärää mieltä” olevia Etyjin virkailijoita – Ulos savustettu suomalainen ei ole ainoa
Venäjä pitää vähemmistöjen kohtelua ja sananvapautta maan sisäisenä asiana.
Astrid Thorsin jatkokausi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vähemmistövaltuutettuna kariutui Venäjän vastustukseen, kertoi Hufvudstadbladet 29. elokuuta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Venäjä suivaantui Thorsin kommenteista, joissa tämä puolusti Krimin ukrainalaisten ja tataarien oikeuksia.
Suomen Kuvalehden tietojen mukaan todellisuudessa kyse on pitempiaikaisesta kahnauksesta, jossa Krim-kommentit olivat vain viimeinen näytös.
Venäjä suhtautui nihkeästi jo Thorsin valintaan ensimmäiselle kaudelleen vuonna 2013, vaikka se siihen lopulta neuvotteluiden jälkeen myöntyi. Venäjä ei pidä Thorsin toimintatavoista ja suorapuheisuudesta vaan kokee joutuvansa negatiivisen erityishuomion kohteeksi.
SK:n tietojen mukaan Thors on kuitenkin pysynyt hyvin mandaattinsa rajoissa ja hänen toimintaansa ollaan oltu tyytyväisiä. Krimin tataarien ohella hän on puhunut myös esimerkiksi venäjänkielisten vähemmistöjen asemasta Itä-Euroopan maissa.
Thors itse ei ole aihetta suostunut julkisuudessa kommentoimaan. Hän ei vastannut myöskään Suomen Kuvalehden haastattelupyyntöön.
Thorsin tapaus ei ole ainoa laatuaan.
Venäjä on arvostellut suorasanaisesti myös Etyjin mediavaltuutettua Dunja Mijatovićia, jota Venäjä on syyttänyt muun muassa toimivaltuuksiensa ylittämisestä ja kaksinaismoralismista.
Venäjän mukaan Mijatović on puuttunut liian tiukasti Venäjän tekemisiin ja samalla katsonut läpi sormien venäläistoimittajiin kohdistuvaa vainoa muissa Etyj-maissa.
On totta, että Mijatović on useaan otteeseen kommentoinut median toimintavapauksia Venäjällä.
Esimerkiksi heinäkuussa 2016 Mijatović arvosteli sitä, että Venäjä oli lisännyt toimittajia terroristilistalle. Vuonna 2012 hän totesi Venäjän tilanteesta, ettei median toimintavapaus voi toteutua, mikäli toimittajat joutuvat pelkäämään turvallisuutensa puolesta.
Samalla Mijatović on kuitenkin puuttunut median toimintavapauksien rajoituksiin myös esimerkiksi Ukrainassa, Turkissa ja Azerbaidžanissa, kuten Etyjin mediavaltuutetun odotetaankin tekevän.
Joulukuussa 2015 Venäjä toivoi, että Mijatovićille valitaan ”kyvykkäämpi” seuraaja, kun tämän kausi tulee katkolle maaliskuussa 2016. Kun valinnan aika tuli, Venäjä kuitenkin vastusti myös jokaista yhdeksää seuraajaehdokasta.
Koska päätöksenteko Etyjissä vaatii yksimielisyyttä, uutta mediavaltuutettua ei kyetty nimittämään. Järjestön yhtä keskeisintä virkaa ei haluttu jättää tyhjäksi, joten hätäratkaisuna Mijatovićin kautta päädyttiin jatkamaan vuodella.
Toiminta Venäjän kanssa Etyjissä on ollut jo pidemmän aikaa hankalaa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen.
Kyse on pohjimmiltaan henkilövalintoja syvemmästä näkemyserosta. Tiilikaisen mukaan Venäjä ei lähtökohtaisesti pidä Etyjin suuntautumisesta niin sanotun inhimillisen ulottuvuuden alueelle, johon kuuluvat muun muassa ihmisoikeudet ja vähemmistökysymykset.
Jos Venäjältä kysytään, nämä ovat maan sisäisiä asioita.
Inhimillinen ulottuvuus on kuitenkin kuulunut Etyjin toimintakenttään aina Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetusta Etyk-päätösasiakirjasta alkaen. Ajatus on, että vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista huolehtiminen parantaa myös turvallisuutta.
Niinpä esimerkiksi vähemmistövaltuutetun tehtävänä on vähentää syrjintää, joka voisi johtaa levottomuuksiin maiden tai ryhmittymien välillä.
Tiilikainen huomauttaa, että Venäjän suhtautuminen Etyjiin on ollut yleisestikin ristiriitaista. Välillä maa pitää järjestöä hyödyttömänä ja syyttää Etyjiä esimerkiksi siitä, ettei se ole kyennyt ratkaisemaan Ukrainan tilannetta. Toisaalta jos Venäjä haluaa korostaa Naton pahuutta, se puhuu Etyjin merkityksen puolesta.
Käytännössä Venäjä on kuitenkin toimillaan halvaannuttanut Etyjin päätöksentekokyvyn. Niin Yhdysvallat, EU kuin Kanadakin ovat arvostelleet Venäjän linjaa, mutta Venäjä itse ei ole antanut minkäänlaisia perusteluita omalle toiminnalleen.
