Arkkipiispa Leon Karjala-seurassa vakavia väärinkäytöksiä: ministeriö vaatii palauttamaan lähes 300 000 euroa avustuksia
Opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastusraportti paljastaa Karjalan kielen seuran käyttäneen jopa puolet saamistaan avustuksista sääntöjen vastaisesti.
Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispan Leon eli Leo Makkosen johtama Karjalan kielen seura (KKS) on ajautunut entistä syvempiin talousongelmiin.
Juuri juhannuksen alla opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti 85-sivuisen raportin puolentoista vuoden pituiseksi venähtäneestä tarkastuksestaan, joka koski KKS:n avustusvarojen käyttöä vuosina 2017–2019.
KKS sai kyseisinä vuosina karjalan kielen elvytykseen ja karjalankieliseen kulttuuritoimintaan yhteensä 565000 euron avustukset opetusministeriöltä ja Taiteen edistämiskeskukselta.
Tarkastus paljasti, että puolet avustuksista oli käytetty sääntöjen vastaisesti. Kaikkien rahojen osalta ei edes saatu selvyyttä siitä, mihin rahat olivat menneet.
Ministeriö esittää, että sääntöjen vastaisesti käytetyt rahat, noin 283000 euroa, peritään takaisin hallituksen jäseniltä.
Seuran on vielä mahdollista neuvotella summan kohtuullistamisesta.
Arkkipiispa ja seuran pitkäaikainen hallituksen jäsen ja nykyinen sihteeri, arkkipiispan serkku Juha Kotipelto, vaativat vastineessaan takaisinperinnästä luopumista.
He pitävät perintää perusteettomana ja kyselevät kirjanpitäjän, tilintarkastajan sekä avustusten myöntäjien vastuun perään sotkujen aiheuttajina.
Arkkipiispa ja Kotipelto sanovat tilintarkastajan ja ministeriön hyväksyneen seuran toimet ja arvelevat, että ministeriön ohjeistus avustusten käytöstä on voinut olla liian ylimalkainen.
Ministeriön mukaan sen toimivaltaan eivät kuulu kirjanpitäjien tai tilintarkastajien ja seuran väliset oikeussuhteet.
Ministeriö myös huomauttaa, että avustuspäätösten liitteenä on aina tiedot avustuksiin liittyvistä ehdoista ja rajoituksista.
Seuralta esimerkiksi puuttuivat kokonaan sääntöjen määräämät hallituksen varajäsenet. Kirjanpidosta puuttui kymmenittäin tositteita. Pöytäkirjoja oli allekirjoittamatta ja tarkastamatta, eikä niitä voinut pitää luotettavina.
Ministeriö ryhtyi tarkastamaan KKS:n toimintaa vuoden 2020 alussa saatuaan vuoden 2019 lopulla seuran toimintaa seuranneilta ihmisiltä viestejä, ettei toiminta ole kaikilta osin hyvän hallinnon ja yhdistyslain mukaista.
Tarkastus osoitti, että taloushallinto oli ollut seurassa puutteellista ja leväperäistä. Lopulta toiminta hiipui syksyllä 2019, kun rahat loppuivat kesken. Elvytyshankkeita keskeytettiin ja työntekijöitä irtisanottiin.
Kokonaan seuran toiminta loppui heinäkuussa 2020, kun opetus- ja kulttuuriministeriö peruutti viime vuodelle tarkoitetun rahoituksen taloussotkujen vuoksi.
Syyskuussa 2020 KKS asetettiin konkurssiin. Seuran haki konkurssiin pohjoiskarjalainen toimistopalveluyhtiö, joka oli hoitanut muun muassa seuran laskutusta ja tuotemyyntiä. Yhtiöllä oli seuralta yli 12000 euron saamiset.
”Seura on varaton eikä pysty maksamaan hakemuksessa vaadittua summaa”, totesi seuran hallitus konkurssihakemusta käsitelleen kokouksensa pöytäkirjassa.
Ministeriön tarkastuskertomuksen mukaan KKS rikkoi monin tavoin yhdistyslakia.
Seuralta esimerkiksi puuttuivat kokonaan sääntöjen määräämät hallituksen varajäsenet. Kirjanpidosta puuttui kymmenittäin tositteita. Pöytäkirjoja oli allekirjoittamatta ja tarkastamatta, eikä niitä voinut pitää luotettavina. Työaikakirjanpitoa ei ollut, ja sisäinen valvonta ja riskienhallinta olivat järjestämättä.
Avustuksia oli sääntöjen vastaisesti käytetty ristiin, ja esimerkiksi toiminta-avustuksia oli käytetty erikseen rahoitettavan elvytysohjelman kuluihin. Satunnaisotannalla tehty tositetarkastus paljasti, ettei kaikilla seuran maksamilla laskuilla ollut yhteyttä seuran toimintaan.
Hallituksen jäsenet olivat esteellisinä päättäneet omista palkoistaan ja palkkioistaan jääväämättä itseään. Esimerkiksi vuonna 2018 arkkipiispa esitti itselleen ja myös sai 5 000 euron palkkion karjalankielisten teosten kirjoittamisesta, joita seura kustansi.
5 000 euron palkkiota itselleen oli myöntämässä myös Kotipelto. Hän sai lisäksi seuralta yli 14 000 euroa palkkaa varainhankintatyöstä, jonka rahoittaminen avustuksilla oli ehtojen vastaista.
2019 yhdistyksen sihteerinä toiminut Pertti Lampi nosti seuralta palkkioita yli 16 000 euroa, vaikka hallitus oli päättänyt 10000 eurosta. KKS myös kilpailuttamatta osti 70 000 eurolla alihankintapalveluksia Lammen Vipunen-nimiseltä yhdistykseltä.
Arkkipiispa Leo ei vastannut Suomen Kuvalehden lähettämiin kysymyksiin takaisinperinnästä. Kotipelto taas ei halunnut kommentoida keskeneräistä asiaa.
Pertti Lammen Suomen Kuvalehti tavoitti. Hänen mukaansa seuran talousvaikeuksia selittää on se, ettei opetusministeriö maksanut vuosien 2017–2018 vuosiavustuksia heti vuoden alussa. Tämä johti rahapulaan ja luoviin rahoituksellisiin hätäratkaisuihin.
Lampi myöntää, että arkkipiispa ja muut hallituksen jäsenet olivat kokouksissa läsnä, kun heidän omista palkkioistaan päätettiin. Hänen mukaansa he eivät kuitenkaan osallistuneet niiden käsittelyyn, vaikka pöytäkirjassa ei jääväämisestä mitään sanotakaan.
”Ei yhdistystoiminta mene mallikirjojen mukaan. Jos olisimme arvanneet, että tästä nousee tällainen mekkala, olisimme kirjanneet asioita toisin.”
Arkkipiispa Leo on ollut KKS:n puheenjohtaja seuran perustamisesta eli vuodesta 1995 lähtien. Arkkipiispan arvovalta on edesauttanut KKS:n työtä, ja yhdessä Pertti Lammen kanssa Leo on lobannut virkamiehiä, ministereitä ja muita päättäjiä.
Pitkälti seuran ansiosta esimerkiksi nykyiseen Itä-Suomen yliopistoon tuli karjalan kielen professuuri 2009 ja Yleisradio aloitti karjalankieliset uutiset 2015.
Ennen pitkää KKS onnistui käytännössä monopolisoimaan karjalan kielen elvytystyön ja siihen suunnatun julkisen rahoituksen itselleen. Vuosina 2010–2019 seura kahmi itselleen lähes kaikki karjalan kielen elvytykseen myönnetyt avustukset, ainakin 1,2 miljoonaa euroa.
Joskus rahoitusjärjestelyt olivat omalaatuisia. Esimerkiksi vuosina 2013–2016 Itä-Suomen yliopisto vaivihkaa välitti opetusministeriöltä saamastaan ja karjalan kielen opetukseen tarkoitetusta 800 000 euron rahoituksesta yli 300 000 euroa suoraan KKS:lle.
On hyvin epätavallista, että yliopisto välittää saamaansa valtionrahoitusta yksityishenkilöiden perustamalle ja hallinnoimalle yhdistykselle.
KKS:n erikoisasemasta ja poikkeuksellisista rahoitusjärjestelyistä kertoi Long Play keväällä 2020.
Viime joulukuussa opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti siirtävänsä karjalan kielen elvytystyön Itä-Suomen yliopistolle, joka saa työhön 200 000 euroa vuosina 2021–2022.
Karjala on yksi Suomen kotoperäisistä kielistä suomen ja saamen kielten lisäksi. Karjalan kieli on eri asia kuin suomen kielen karjalaiset murteet.
Karjalan kielellä ja ortodoksisuudella on tiivis yhteys. Sotien jälkeen karjalankieliset muodostivat huomattavan osan Suomen ortodoksisen kirkon jäsenistä.
Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta Karjalankannakselta ja Laatokan Karjalasta asutettiin muiden evakoiden mukana noin 37 000 karjalankielistä ortodoksia Suomen uusien rajojen sisäpuolelle. Myös arkkipiispa Leon lapsuuden kotikieli oli karjala, ja hän on innokas kielen elvyttäjä.
Tällä hetkellä ortodoksisen kirkon jäsenmäärä on vajaat 59 000.
Tämä oli ilmaisnäyte SK:n maksullisesta sisällöstä
Tilaa Suomen Kuvalehti ja hanki luettavaksi koko sisältö ja arkisto
Tilaa