Antaako media vinoutuneen kuvan maahanmuuttajista ja viranomaisista?

Arno Tanner
Teksti
Netta Vuorinen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Rajavartiolaitos poliisi
Kapteeni Sami Paila Rajavartiolaitokselta (oik.) ja apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku Helsingin poliisilaitokselta kertoivat helmikuussa laittomasta maahanmuutosta ja ihmiskaupasta. Kuva Kimmo Mäntylä / Lehtikuva.

Media antaa maahanmuuttajista ja maahanmuuttoviranomaisista vinoutuneen kuvan, jos tuoretta tutkimusta on uskominen.

Internetin keskustelupalstoja selaillessa huomaa, mikä aihe jaksaa puhuttaa. Maahanmuuttokeskustelu on viimeisen vuoden mittaan saanut reippaasti palstatilaa myös yleisönosastoilla ja uutisissa. Mutta ovatko maahanmuuttajat uhka ja viranomaiset sankareita?

Poliisiammattikorkeakoulun sekä Raja- ja merivartiokoulun julkaisema tutkimus pyrkii valottamaan, millainen vaikutelma maahanmuutoviranomaisista ja heidän toiminnastaan lehtien sivuilla syntyy.

“Maahanmuuttoviranomaiset saavat tiedotusvälineiltä kouluarvosanan seitsemän. Viestinnän nopeus ja tasapuolisuus ovat parantuneet, mutta ongelmana on yhä pallottelu viranomaiselta toiselle”, kuvailee tutkimuksen johtaja, dosentti Arno Tanner.

Tannerin mukaan lehtijuttujen antama kuva viranomaisista ja maahanmuutosta yleensä on kuitenkin vinoutunut.

“Uutisointi keskittyy hyvin pitkälti turvapaikanhakijoihin ja maasta poistamiseen”, Tanner sanoo.

Tutkijat huomasivat, että laiton maahantulo ja ihmissalakuljetus saavat mediassa hurjasti huomiota, vaikka tällaisia tapauksia on Rajavartiolaitoksen työstä vain häviävän pieni osa.

Roolileikkejä?

Tutkimuksesta käy myös ilmi, että media roolittaa viranomaisia ja maahanmuuttajia eri tavoin. Jos lehti uutisoi vaikkapa rajalla tapahtuneesta käännyttämisestä, jonka syynä on epäily rikollisista aikeista, viranomainen esitetään sankarin roolissa, ulkomaalainen uhkana.

Kun lehdistö taas tuo lukijoiden aamiaispöytään yksittäisen maahanmuuttajan tarinan, roolit muuttuvat. Silloin ulkomaalainen nähdään kovia kokeneena uhrina, viranomainen uhkana.

Onko uutisointi maahanmuuttoaiheista siis liian yksipuolista?

“Jotta yhteiskunnan kahtiajakautuminen maahanmuuttovastaisiin ja -myönteisiin kansalaisiin vähenisi, median tulisi pyrkiä kokonaisvaltaisempaan ja monipuolisempaan uutisointiin draaman korostamisen sijaan”, Tanner sanoo.

Kaiken takana toimittaja

Median intressit ovat usein erilaiset kuin viranomaisten ja vallanpitäjien, ja se näkyy myös toimittajien teksteissä.

“Toimittajat etsivät meheviä juttuja ja hakevat vastakkainasettelua”, Arno Tanner toteaa. Tällöin voi käydä niin, että viranomaisten toiminnan tai maahanmuuttotilanteen kuvaaminen jää vain pintaraapaisuksi.

Tutkimuksen mukaan pinnallinen ja dramaattinen uutisointi johtuu osaltaan ajanpuutteesta. Kun taustoitus jää vähälle, perustiedot aiheesta saattavat jäädä heikoille kantimille. Yleistyksiä ja virheitäkin syntyy.

Yleistäminen aiheuttaa muun muassa sen, että maahanmuuttajat leimautuvat pelkäksi harmaaksi massaksi. Todellisuudessa nimitys pitää sisällään suuren joukon erilaisia ihmisiä: turvapaikanhakijoita, luvattomasti maahan saapuneita, korkeakoulutettuja osaajia ja avioliiton myötä Suomeen muuttaneita.

Niin viranomaisten kuin maahanmuuttajienkin mediakuvaan vaikuttaa se, mitä tiedotusvälineet päättävät julkaista. Monipuolisempi uutisointi voisi kenties tuoda lisää sisältöä myös kansalaiskeskusteluun, joka uhkaa päätyä lähinnä juupas-eipäs -tyyppisille raiteille.

Helsingin Sanomien tekemän mielipidemittauksen mukaan yli 60 prosenttia prosenttia suomalaisista ei enää ottaisi maahanmuuttajia vastaan. Lehti uutisoi pari päivää sitten, kuinka jotkut maahanmuuttotutkijat eivät enää halua osallistua julkiseen keskusteluun rajun nettikirjoittelun ja kunnianloukkausten vuoksi.

Tannerin mielestä on huolestuttavaa, jos tutkijoiden suut suljetaan. Hän pohtii myös, vaikuttaako koveneva kritiikki jo toimittajienkin tapaan kirjoittaa maahanmuuttoasioista.

Aiheesta lisää:
Maahanmuuttovirasto: “Pakolaiset valitaan jo harkiten” (Suomenkuvalehti.fi 6.3.2010)