Maahanmuuttovirasto: "Pakolaiset valitaan jo harkiten"

maahanmuutto
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomi haastattelee perusteellisesti jokaisen kiintiössä tulevan pakolaisen, kertoo Susanne Tengman maahanmuuttovirastosta.

Susanne Tengman
Maahanmuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Susanne Tengman kertoo, että esimerkiksi Ruotsissa puolet kiintiöpakolaisista otetaan suoraan papereiden perusteella. Kuva Hannu Lindroos

Kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ehdotti viime viikolla kiintiöpakolaisten määrän pienentämistä ja toivoi huolellista harkintaa pakolaisten valintaan. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Susanne Tengman, mitä mieltä olette tästä ehdotuksesta?

“En ota kantaa politiikkaan. Me toteutamme eduskunnan tahtoa, mutta sen voin sanoa, että Suomeen tulevat pakolaiset käyvät läpi perusteellisen syynin. Jokainen pakolainen on erittäin harkittu tapaus.”

Suomeen tulevat kiintiöpakolaiset valitaan pakolaisalueille suuntautuvien haastattelumatkojen perusteella. Miten valinta käytännössä tapahtuu?

“Saamme noin kuukautta ennen haastattelumatkaa YK:n pakolaisjärjestön meille esivalitsemien perheiden henkilötietolomakkeet. Tutustumme lomakkeisiin huolella, sitten lennämme paikan päälle. Kutakin perhettä haastatellaan noin puolitoista tuntia, lopulliset päätökset tehdään haastattelujen pohjalta Suomessa. Kaikkia haastateltuja emme suinkaan ota.”

Keitä haastatteluihin osallistuu?

“Maahanmuuttoviraston lisäksi paikalla on suojelupoliisi arvioimassa ehdokkaiden mahdollisia turvallisuusriskejä sekä alueellisten ELY-keskuksien tai pakolaisia vastaanottavien kuntien henkilökuntaa arvioimassa sitä, miten pakolaiset todennäköisesti kotoutuvat Suomeen.”

Minkälaisia asioita valinnassa painotetaan?

“Valinnassa punnitaan ensisijaisesti humanitaarisia asioita: pakolaisen suojelun tarvetta ja uudelleen sijoituksen tarvetta. Lisäksi painotetaan turvallisuusnäkökohtia ja sitä, mitkä ovat henkilön mahdollisuudet kotoutua Suomeen. Tässä painottuvat kielitaito ja koulutustausta.”

Onko totta, että Suomeen valikoituu jo nyt pakolaisten eliittiä, hyvin koulutettua väkeä?

“Se vaihtelee suuresti kohdemaan mukaan. Irakista tulevat ovat olleet hyvin koulutettuja, toisaalta taas Burmasta ja Kongosta ei ole edes mahdollista saada kovin koulutettua väkeä. Toki mielellään ottaisimme myös koulutettuja, sillä heidän on helpompi sopeutua Suomeen.”

Olette ollut mukana useilla haastattelumatkoilla. Minkälaisissa oloissa pakolaiset elävät?

“Pakolaisleirit ovat yleensä ankeita paikkoja. Joissain leireissä on turvallisuusongelmia, toisissa maissa suurimmat ongelmat tulevat siitä, että pakolaiset elävät maassa ilman laillista oleskelulupaa ja karkotusuhan alla, vaikka heillä olisi YK:n pakolaisstatus.”

Väyrynen ehdotti myös, että pakolaisia autettaisiin YK:n pakolaisjärjestön kautta kohdemaassaan sen sijaan, että heitä tuotaisiin tänne. Mitä sanotte tähän ehdotukseen?

“Ulkomaalaislain esitöiden mukaan kiintiöpakolaisten vastaanotto on merkittävä osa Suomen pakolaispolitiikkaa ja Suomen humanitaarista politiikkaa. Täytyy muistaa, että uudelleen sijoitettavaksi päätyy vain murto-osa pakolaisista, juuri kaikkein eniten apua tarvitsevat.”

Pakolaistaustaa

  • Eduskunta päättää pakolaiskiintiöstä. Se on ollut 750 vuodesta 2001.
  • Viime vuonna heitä tuli lähinnä Kongon demokraattisesta tasavallasta, Irakista ja Burmasta, yhteensä 727.
  • Pakolaiskiintiö on jäänyt useana vuonna vajaaksi, koska Suomen kriteerit täyttäviä pakolaisia ei ole ollut.
    Maailmassa on nyt
  • 42 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan konfliktien takia. Heistä 80 prosenttia elää kehitysmaissa.

Teksti Minna Leivonniemi