Analyysi: Kokoomuslaisia vedettiin kölin ali metsä­kato­veivauksessa – muutoksista olisivat hyötyneet esimerkiksi Suomen liha­talot

Euroopan unionissa nähtiin poikkeuksellinen episodi, kun EU-maat torjuivat EU-parlamentin vaatimuksen aloittaa uudet neuvottelut jo kertaalleen hyväksytyn metsäkatoasetuksen sisällöstä.

Metsäkatoasetuksen perusidea on estää EU-maiden kansalaisia hävittämästä metsiä, kun he kuluttavat ja ostavat tiettyjä tuotteita.

Asetus koskee soijaa, öljypalmua, kahvia, kaakaota, kumia, nautakarjaa ja puuta tai näistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita. Suomessa asetus koskee nautaa ja puuta.

Asetuksen avaamisen kannalla oli etenkin parlamentin suurin ryhmä, keskustaoikeistolainen EPP, johon kuuluvat myös kokoomuslaiset EU-parlamentaarikot Aura Salla, Pekka Toveri ja Mika Aaltola.

EPP ehdotti, että asetukseen olisi lisätty niin kutsutut ”nollariskimaat”, joissa ei heidän mielestään ole juurikaan metsäkatoa. Nollakategoriaan olisivat kuuluneet muun muassa Euroopan metsäisimmät maat Suomi ja Ruotsi.

Aura Salla sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että metsäkatoasetus paisuisi ”myrkkymaljaksi”, jos se laitetaan sellaisenaan käytäntöön.

Käytännössä asetus Sallan mukaan tukahduttaisi raskaalla hallinnollaan eurooppalaisia viljelijöitä, yrityksiä ja kansainvälisiä kauppakumppaneita.

Sallan mielestä asetuksen avaaminen olisi ollut etenkin Suomen etu.

EPP ja kokoomus jäivät kuitenkin yksin pyrkimystensä kanssa. EU-maat jyräsivät EPP:n näkemyksen ja maat päättivät vajaa viikko EPP-näytöksen jälkeen pitää asetuksen ennallaan.

Asiasta päätettiin Helsingin Sanomien mukaan EU-maiden suurlähettiläiden kokouksessa.

Asetusta päätettiin kuitenkin lykätä vuodella. Tätä olivat toivoneet useat EU-maat ja niissä toimivat yritykset.

Danske Bankin varainhoidon laatiman raportin mukaan metsäkatoasetus koskee ainakin 144:ää pohjoismaista pörssiyhtiötä. Niiden tuloista noin 132 miljardia euroa on metsäkatoasetuksen piirissä.

Raportin mukaan vain alle kolmannes yrityksistä on tällä hetkellä valmiita noudattamaan metsäkatoasetuksen raportointivaatimuksia. Siksi moni yhtiö kannatti asetuksen lykkäämistä.

Suomesta kuitenkin löytyy myös yrityksiä, jotka olisivat hyötyneet EPP:n ja kokoomuksen meppien ajamasta ”nollamaakategoriasta”.

Suomen Kuvalehti kysyi muun muassa lihatalo Atrialta, mikä vaikutus nollamaakategorialla olisi yrityksen liiketoimintaan.

Yhtiön vastuullisuusjohtaja Merja Leino kertoi, että metsäkatoasetuksen muutoksella olisi positiivinen vaikutus yhtiölle, mikäli se vähentäisi tarpeetonta ja suhteettoman raskasta datan keräystä ja siirtoa toimitusketjussa.

Leinon mukaan valvovalla viranomaisella eli Ruokavirastolla on jo nyt kattavasti pääsy kotimaisen naudanlihan alkuperätietoihin viranomaisrekisterien kautta.

EPP:n ja kokoomuksen ”vesitysyritys”, niin kuin opposition edustajat tilannetta kuvailivat, oli poikkeuksellinen poliittinen operaatio.

Poikkeukselliseksi sen tekee esimerkiksi se, että Suomessa asetuksen avaamista vastustivat MTK, elintarvikealan ja metsäteollisuuden etujärjestöt, mutta myös Suomen luonnonsuojeluliitto sekä WWF Suomi.

MTK kirjoitti tiedotteessa olevansa huolissaan siitä, että lisämuutokset asetuksen sisältöön voisivat vaarantaa kahdentoista kuukauden toimeenpanon lykkäyksen tuoman hyödyn eikä teknisiin valmisteluihin ja testaukseen jäisi tarvittavaa aikaa.

WWF Suomi muistutti, että nollariski-kategoria olisi ollut ”valtava porsaanreikä”, jonka avulla korkean riskin maassa tuotettu raaka-aine voisi kulkeutua Euroopan markkinoille nollariskimaan kautta.

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan kulutus EU:ssa on aiheuttanut maailmanlaajuisesta metsäkadosta noin kymmenen prosenttia. Palmuöljyn ja soijan osuus tästä on yli kaksi kolmasosaa.

FAO:n mukaan maatalouskäyttöön on vuosina 1990–2020 otettu 420 miljoonaa hehtaaria metsää. Se on suurempi alue kuin koko Euroopan unioni.

Metsäkatoasetuksen sisällöstä ja vuoden lykkäyksestä äänestetään ennen vuoden 2024 vaihtumista, jolloin jäsenmaiden enemmistö voittaa EPP:n kannan.

EPP jäi lähes yksin tavoitteidensa kanssa. Parlamentin äänestyksessä tukea se sai lähinnä konservatiivien ECR:n ja äärioikeistolaisen AfD:n edustajilta.