Usko koetuksella

Alle kolmasosa suomalaisista uskoo, että Suomi pystyy toteuttamaan niin sanotun velkajarrusopimuksen vaatimat sopeutukset. Puolet ei siihen usko.

Useimmat eduskuntapuolueet ovat sopineet, että Suomen julkista taloutta tulisi sopeuttaa ensi vaalikaudella 8–11 miljardin euron edestä.

Petteri Orpon (kok) hallitus on omassa säästöurakassaan turvautunut suurelta osin rakenteellisiin toimiin, mutta velkajarrun mukainen sopeutus tulisi tehdä vain menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla.

Tätä pitää mahdollisena 31 prosenttia suomalaisista äänestäjistä, käy ilmi Iro Researchin tekemästä mielipidetutkimuksesta. Tavoitteen toteutumiseen ei usko 49 prosenttia vastaajista. Viidennes ei osaa sanoa.

Helmikuussa asetettu säästötavoite on alustava, ja lopullisesta tavoitteesta puolueet sopivat vuodenvaihteen tienoilla.

---

Uskotko, että Suomi pystyy toteuttamaan velkajarrusopimuksen vaatimat sopeutukset?

Tuloksessa ei ole kyse siitä, että suomalaiset eivät kannattaisi velkajarrua, sanoo Iro Researchin tutkimus- ja asiakkuusjohtaja Juho Rahkonen.

”Se on eri kysymys, mutta enemmistö ei pidä sitä mahdollisena”, Rahkonen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Hän arvioi, että skeptisyyden takana on sama syy kuin koko velkajarrun olemassaolossa: velkaantuminen on niin ripeää.

Ensi vuodelle valtio on ottamassa yli 12 miljardia euroa lisää velkaa. Summa on lähes puolet suurempi kuin viime vaalien aikana. Ne kokoomus voitti lupaamalla velkaantumisen loppumista.

Pääministeripuolueen kannattajat ovat ainoita, joiden selkeä enemmistö uskoo velkajarruun. Kokoomuksen äänestäjistä 65 prosenttia pitää sopeutuksia mahdollisena ja vain 25 prosenttia ei usko niihin.

Valtiovarainministeripuolue perussuomalaisten äänestäjissä tilanne on selvästi tasaisempi: 48 prosenttia uskoo, 42 prosenttia ei.

Oppositiopuolueista keskustan kannattajista sopuun uskoo 31 prosenttia sekä Sdp:n ja vihreiden parissa 21 prosenttia äänestäjistä. Kaikissa näissä puolueissa epäuskoisia on noin 55 prosenttia vastaajista.

Vasemmistoliiton kannattajista sopeutussummaan uskoo vain seitsemäsosa vastaajista. Lähes kolme neljäsosaa ei pidä sitä mahdollisena.

Naisista tavoitteeseen uskoo neljäsosa ja miehistä runsas kolmasosa. Molemmissa sukupuolissa epäuskoisia on puolet. Ero tulee epävarmojen määrässä: naisista neljännes ja miehistä 15 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.

Tuhat suomalaista vastasi internetpaneelissa tehtyyn tutkimukseen 19.–31. elokuuta. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on enintään 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Usko velkajarruun on rakoillut myös eduskuntapuolueilla.

Vasemmistoliitto jättäytyi helmikuussa asetetun säästötavoitteen ulkopuolelle, koska se ei pitänyt asian linjaamista ennen vaaleja tarkoituksenmukaisena.

Viime sunnuntaina yhden kansanedustajan liike nyt irtaantui myös sopimuksesta.

Puolueen puheenjohtaja Hjallis Harkimo luonnehti tavoitetta täysin epärealistiseksi. Hänen mukaansa tavoite on käytännössä mahdoton ja ”tukahduttaisi koko talouden”.

”Talouspolitiikan painopiste pitää siirtää säästöjen ja leikkausten laskemisesta siihen, miten Suomeen saadaan kasvua, investointeja ja työpaikkoja. Pelkkä velkajarru ei Suomea pelasta”, Harkimo kirjoitti somessa.

Syksyn mittaan myös asiantuntijapuheissa on oltu skeptisiä tavoitteen pitävyyttä kohtaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju kirjoitti syyskuussa Etlan juhlakirjassa, että käytännössä Suomi ei pysty, eikä sen kannata, täyttää velkajarrun ehtoja.

”Alijäämää pitäisi pienentää ensi vaalikaudella merkittävästi, mutta lyhyellä aikavälillä sopeutus voi lisätä eriarvoisuutta eikä kasvutoimille jää tilaa”, Kangasharju kirjoitti.

Tämän jälkeen eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi, ettei velkajarrun tavoitteesta jääminen olisi yllätys.

”On poliittisesti liian vaativa rasti tehdä kymmenen miljardia vaalikaudessa, jos ei ole välitöntä painetta. Realistista olisi ajatella, että osa sopeutuksesta menee seuraavalle vaalikaudelle”, Murto sanoi Kauppalehden haastattelussa.