550-vuotiaan Espoon 550 hehtaarin suojelupäätös palkittiin

Espoo
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Espoon kaupunki on palkittu parhaasta luontoteosta vuosina 2007 ja 2008. Kaupunki yhdisti viime vuonna 550-vuotisjuhlaansa luonnonsuojelun ja ilmoitti suojelevansa 550 hehtaaria metsää. Suojeltava alue on kolme prosenttia Espoon pintaa-alasta.

nuuksion ulkoilualue
Espoon Haukkalampi Nuuksion kansallispuistossa on suosittu ulkoilukohde kesät talvet. (Kuva Tea Karvinen / Lehtikuva)

Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tässä kuussa, että Espoo on jäänyt pahasti suojelutavoitteestaan. Tällä hetkellä suunnitellusta alasta on kaupungin mukaan suojeltu kolmannes.

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko vakuuttaa, että kyseessä on normaalin päätöksenteon vaatima aika ja tavoitteeseen tullaan pääsemään:

“Loput suojelualasta ovat kaupungin tämän vuoden strategiassa esillä.”

Isoja alueita ei suojeltavaksi Espoosta enää löydy, mutta pienempiä paloja on irrotettavissa. Esimerkiksi suojellusta alueesta Louko nostaa Kelonummen hautausmaan viereisen metsän. Aluetta rajaavat asuinalue ja hautausmaa.

“Nyt mietitään, mitä tällä alueella saa tehdä. Liikkua saa jokamiehenoikeuden mukaisesti, mutta Jukolan viestiä alueella ei tulla järjestämään”, Louko naurahtaa.

“Alueen arvostus kasvaa suojelupäätöksen myötä. Tämä on edullista markkinointia kaupungille. Espoo ei ole vain moottoriteitä ristiin rastiin.”

Suomi ei ole monimuotoisuuden mallimaa

Palkinnon jakamisella halutaan kiinnittää huomio luonnon monimuotoisuuden katoamiseen ja hidastaa tätä kehitystä.

“Ympäristöasioissa on keskitytty ilmastokysymyksiin, mutta ne eivät ole ainoita haasteita. Kilpailun kautta etsitään konkreettisia tapoja, joilla yhteisöt voivat huolehtia luonnon monimuotoisuudesta”, selittää ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk).

“Jos ruuhka-Suomessa tällaiseen pystytään, se varmasti innostaa muita kuntia Suomessa samankaltaisiin ratkaisuihin”, Lehtomäki jatkaa.

Pohjoismaiden neuvoston alkuviikosta julkaiseman tutkimuksen mukaan pohjoismainen luonto on köyhtynyt huomattavasti vuoden 1990 jälkeen. Suomi on sitoutunut pysäyttämään monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2010 mennessä. Tavoitetta on pidetty liian tiukkana.

“Vaikka Suomea pidetään korkeatasoisena luonnonsuojelumaana, kannattaa meidän muistaa, ettei kaikkia haasteita suinkaan ole ratkaistu. Tilanne vaihtelee paljon eri luontotyyppien välillä. Joidenkin luontotyyppien tilanne on hyvä, joidenkin huono”, Lehtomäki kertoo.

Palkinnon jakavat ympäristöministeriö ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton Suomen komitea. Palkinto jaetaan joka toinen vuosi.

Teksti STT