Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

Verkostoista rihmastoihin

Kari A. Hintikka
Blogit Kohinaa 2.5.2014 12:49
Netti ja erityisesti sosiaalinen media ovat osaltaan muuttaneet käytöstämme yhteisöistä verkostoihin. Ajan myötä rihmastot voivat korvata verkostot. Yhteisöllisyys on ollut ihmiskunnan historian selviytymisvoima. Nykyään yhteisöllisyys koetaan usein kuitenkin tungettelevaksi, aikaa vieväksi ja monim...

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Kari A. Hintikka

Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Keskustelu

Verrattoman ajankohtainen artikkeli Kari.

Käsitetasolla tekstisi ymmärtäminen ja kommentointi vaatii noihin lähteisiin ja artikkeleihin paneutumista. Olen tehnyt käytännön työtä konsulttina erilaisten ameboiden, höttöjen, rihmastojen, verkostojen ja näennäisverkostojen kanssa useita vuosia ja tietoisesti 15 vuotta. Juuri tällä hetkellä keskeinen pohdintani kohde on luottamuspääoman muodostumisen prosessi ja merkitys noissa eri muodoissa.

Yhtä kohtaa kirjoituksessasi jäin miettimään ja muutama kysymys/pohdinta kimposikin kiitos kirjoituksesi.

”Rihmasto on verkostoa kätevämpi. Verkoston laajuus ja voima on periaatteessa aina rajattu jäsenten ja sosiaalisten suhteiden määrään. Rihmastossa osallistujat eivät useinkaan edes tunne toisiaan, vaan se voi laajeta minne ja milloin vain.”

1. Pitäisikö kätevyyttä peilata tavoitteita vasten?
2. Mitenkähän sitä osaisi valita fiksuimman mallin?
3. Miten osaisi arvioida vaadittavan voiman ja voiman lähteet?
4. Onko vaarana että ”Rihmastossa osallistujat eivät useinkaan edes tunne toisiaan, vaan se voi laajeta minne ja milloin vain.” Ja lopputulos voi olla mitä vaan (hyvässä ja pahassa).

Noppeesti kirjailin. Pääasia että kirjasin ettei unohdu. Hyvää viikonloppua. Rosessoidaan ja resuneerataan:)

t. Pekka

Pekka, kiitos kommenteista! Tämä oli vasta ensimmäinen avautuminen ja ääneenajattelua monitahoisesta teemasta.

Käsitetason paneutumiseen viljelen yleensä mahdollisimman paljon linkkejä bloggausten ulkopuolelle.

>ameboiden, höttöjen, rihmastojen,

Ameebat ja höhöt kuulostavat mainioilta. Oletko julkaissut niiden tiimoilta jotain jossain muodossa, kuten vaikkapa blogina?

>luottamuspääoman muodostumisen prosessi ja merkitys noissa eri muodoissa.

Tähän tiivistyy tietyssä mielessä yksi ydin koko sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja sen muodoista sosiologian näkökulmasta.

>1. Pitäisikö kätevyyttä peilata tavoitteita vasten?

Kätevyys oli tässä vain kevyt heitto sosiaalisen median helppouden ja vaivattomuuden suuntaan :) Ei mikään ajateltu laatumääre tai mitattava suure.

>2. Mitenkähän sitä osaisi valita fiksuimman mallin?

Mitä näitä on tullut kelailtua, niin aika paljon riippuu tavoitteista ja osallistujien luonteesta, alkaen siitä onko kyseessä organisaatioiden konsortio ja verkosto vai vaikkapa kansalaisten ei-formaali yhteenliittymä, kuten kansalaisaloitteet.

>3. Miten osaisi arvioida vaadittavan voiman ja voiman lähteet?

Tuo kaipaisi tarkempaa mähkintää.

4. Onko vaarana että ”Rihmastossa osallistujat eivät useinkaan edes tunne toisiaan, vaan se voi laajeta minne ja milloin vain.” Ja lopputulos voi olla mitä vaan (hyvässä ja pahassa).

Kyllä ja ei. Esimerkiksi Anonymous on onnistunut joissain iskuissaan ja väliin toiminta menee aika sekoiluksi.

Täydentäisin vielä pohdintalistaa. Viime aikoina jotkut proaktiiviset organisaatiot ovat alkaneet mähkiä resilienssin käsitettä. Sille(kään) ei ole vielä kunnon suomennosta, jotain vastustus- ja iskukyvyn välimaastossa eli miten organisaatio osaisi a) varautua yllätyksiin b) taklata yllätyksen rutiininomaisesti ja niistä hyötyen. Aiheesta hieman vaikkapa http://www.humap.com/blogi/2013/09/yllatysten-hyodyllisyys-ja-resilienssi/

Tsaups Kari.

Tein 2010-12 duunia verkostojen tiimoilta kolmen hengen tiimissä. Kasasimme eri frameworkeista mallin liiketoimintalähtöisten verkostojen kehittämiseksi. Päädyimme 4-vaiheiseen malliin:

1. Ennakointi ja tunnistaminen
2. Motivointi
3. Aktivointi
4. Operointi

Mitään ei julkaistu vaan suorastaan pantattiin koska menetelmästön tarkoitus oli palvella työantajamme konsulttibusinesta.
Pilotoimme mallia neljässä asiakasprojektissa. Viestintä ja kollaboraatio oli haaste kaikissa. Some-ratkaisut eivät tarjonneet tietoturvallista ratkaisua jonka kaikki eri organisaatiot olisivat hyväksyneet. Loppupeleissä oli kuitenkin pakko tehdä voitava osittain Basecampilla ja LinkedInnillä.

Tääkin on hyvä esimerkki viestinnän ja kollaboraation käytännön haasteista. Käymme vuoropuhelua osin tässä ja osin Facebookissa.

t. Pekka Kähkönen

Näitä luetaan juuri nyt