Blogit

Trendejä ja ilmiöitä netistä ja tulevaisuudesta.

Koulukiusaamisen rakennemuutos

Blogit Kohinaa 4.1.2014 06:15
Kari A. Hintikka
Kirjoittaja on verkostotutkija, futuristi ja konsepti- ja käytettävyyssuunnittelija Otavan Opistolla.

Koulukiusaaminen on rakennemuutoksessa. Länsimaisen yhteiskunnan kaikki toiminnot ja toimintatavat digitoituvat ja verkottuvat.

Keskisuomalainen uutisoi marraskuussa rikosilmoituksista, joita on tehty WhatsApp-pikaviestipalvelusta. Näissä palveluissa lähetetään tekstiä, kuvia ja nettilinkkejä valitulle ihmisryhmälle.

Aiemmin koulukiusaaminen rajoittui aikaan ja paikkaan, pääasiassa kouluaikana kouluun ja sen läheisyyteen. Osallistujamäärä oli usein jokseenkin pieni ja vakiintunut, mutta luonnollisesti kiusatuille paljon kärsimyksiä aiheuttava.

Nykyään kiusaamista on tarjolla 24/7. Älypuhelin on nykynuorelle sosiaalisen elämän jatke tai jopa käyttöliittymä, eikä kiusaamiselta netissä voi välttyä.

Koulukiusattuja ja kiusaajia siirretään toiseen kouluun. Mutta internetiään nuori ei voi vaihtaa, koska sille ei ole vielä kilpailijoita.

Netti on tässäkin asiassa globaali, edullinen ja reaaliaikainen jakelukanava. Kiusaamislinkit liikkuvat sekunneissa kymmenille ja jopa sadoille nuorille. Lisäksi lähes kenelle tahansa, jolla on luppoaikaa joukkoistettuun kiusaamiseen.

Variaatiota on runsaasti. Yksi peruskuvio on paljon kehuttu sosiaalinen media:

  1. Kuvataan uhria
  2. Jaetaan kuvia Instagramissa
  3. Kuvien ympärille käynnistetään kohina Ask.fm:sa; ja
  4. Jaetaan linkkejä niihin WhatsAppissa ja Kikissa.

Samaa strategiaa myydään esimerkiksi yrityksille brändinhallintaan viraalimarkkinoinnissa. Sama idea: julkisuus ja kohderyhmän tavoitettavuus.

Etelä-Savon netti- ja nuorisopoliisi Toni Reinikaisen mukaan ”Nettipoliisit alkavat kaikkialla maassa tukehtua Ask.fm-palvelun johdosta tehtyihin kyselyihin ja rikosilmoituksiin”. Ask.fm on ulkomailla yhdistetty nuorten itsemurhiin.

Olisikin kätevää, jos kaikilta tampioilta takavarikoitaisiin netti pariksi vuodeksi. USA:ssa on verkkorikollisille mätkäisty vuosien netinkäyttökieltoja.

Ilmiö on monitahoinen vyyhti, joka ei ratkea yksittäisellä toimenpiteellä saati bloggauksella. Usein jäljet johtavat pääkiusaajien ikäviin taustoihin ja kasvuoloihin.

Ihmistieteellisesti katsottuna kiusaamista saadaan kitkettyä tuskin koskaan, niin syvällä se on osana laumamekanismejamme. Viime kädessä se liittyy valtaan, organisoitumiseen, itsetuntoon, hyväksynnän hakemiseen ja sen sellaiseen.

Aikoinaan Suomessa jotkut poliisit laittoivat rattijuoppojen ajokortteja konkreettisesti kuivumaan pyykkinarulle kuntalaisten nähtäville.

Tämä ei ole nykyään soveliasta, kun netin myötä meillä on korostunut yksilöllisyyden ja sananvapauden tarve. Niisen loukkaamisesta osataan närkästyä äänekkäästi sosiaalisessa mediassa.

Yhden bloggauksen yksi ehdotus on, että nettikiusaaminen tekijöineen ja kunnianloukkauksineen tuotaisiin näkyväksi sosiaalisesta mediasta.

Osallistuin koulujen tietotekniikka-keskusteluunIso osa ongelmaa on se, että opettajat ja vanhemmat eivät ymmärrä nettikiusaamista, sillä he eivät ymmärrä ”sosiaalista” mediaa eivätkä osaa nähdä sen julmuutta ja järjettömyyttä. Sosiaalinen media ei ole tietotekniikkaa.

Julkisuuden myötä ilmiö tietysti painuisi syvemmälle nettiin. Mutta osallistuminen vaatisi enemmän osaamista ja vähentäisi nettijulkisuutta, mikä osaltaan voisi karsia nykyisiä pahimpia ylilyöntejä.

Nettikiusaaminen ei ole vain koululaisten sosialisaatioriitti. Aikuisetkin osaavat sosaalisessa mediassa. Sini Saarela tai Merja Ailus, sosiaalisessa mediassa tuuletin käyntiin ja kommentit lentämään.

Koulu ei voi ratkaista ongelmaa ilman vanhempia ja sosiaalityöntekijöitä. Kouluilla olisi parempaakin tekemistä. Mutta koulu on kuitenkin edelleen keskeisessä roolissa yhteiskunnan sosialisaatiossa eli veronmaksajien luomisessa.