Koronakevät räjäytti bittikirjojen myynnin: +138 prosenttia!
Kauhunsekaisesti odotin tietoja kirjamyynnin kehityksestä. Aiemmin kesällä haastattelemani Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Magnus Brundin kertoi Kirjatalon myymälän asiakasmäärien laskeneen huhtikuussa 60–70 prosenttia. Myynti ei ollut laskenut aivan yhtä paljon, sillä keskiostos oli normaalia korkeampi: kun kirjakauppaan mentiin, teoksia ostettiin sen verran, ettei heti huomenna tarvitse altistua uudelleen asioinnille.
Kaikesta päätellen myös nettikauppoja on käytetty ahkerasti, sillä suurimpien kustantamoiden painettujen kirjojen myynti ei laskenut huhti–kesäkuussa kuin 3,2 prosenttia. Koko alkuvuoden luvut osoittavat painetuille kirjoille 0,9 prosentin miinusta.
Vain bruttokansantuotteen mukainen myynnin lasku on kirja-alalle vähintään torjuntavoitto ja kustannusyhdistyksen vuosineljännestilastojen huojentavin tieto.
Sähköisten julkaisujen puolella sitten ammuttiinkin katosta läpi.
Kun Kustannusyhdistyksen tilastoista poistaa ”ammatillisen digikirjaston”, sähköisten julkaisujen myynti osoittaa vuoden toisella neljänneksellä peräti 138 prosentin nousua viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.
Kun lasketaan yhteen painettujen kirjojen myynti ja sähköisten julkaisujen myynti ilman ammatillista digikirjastoja, huhti–kesäkuussa kustantamot myivät kirjoja 23,1 miljoonalla eurolla, mikä on 19 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla sesongilla.
Sähköisten julkaisujen eli e- ja äänikirjojen myynnillä on jo paljon merkitystä kirjamyynnin kannalta ainakin vuoden muuten hiljaisempina neljänneksinä. Huhti–kesäkuussa sähköisten julkaisujen myynti (ilman ammatillisia digikirjastoja) oli 7,3 miljoonaa euroa eli lähes kolmannes yleisen kirjallisuuden myynnistä (ilman ammatillisia digikirjastoja).
Koko alkuvuoden aikana sähköisten julkaisujen myynti (ilman ammatillisia digikirjastoja) kasvoi viime vuoden 5,7 miljoonasta eurosta tämän vuoden 12,3 miljoonaan euroon eli 115 prosenttia.
Sähköisistä julkaisuista äänikirjat ovat selvästi tärkeämpiä, mutta alkuvuoden aikana myös e-kirjojen myynti yli kaksinkertaistui. E-kirjojen myyntimuotojen sisällä ryhmälisenssit kasvoivat vahvasti: käyttäjämäärään perustuva lisenssimyynti kasvo e-kirjojen kohdalla yli 200 prosentilla, tietokirjojen osalta peräti yli 300 prosentilla.
Jos jättää ryhmälisenssit pois laskuista, alkuvuoden aikana e-kirjoja myytiin 2,2 miljoonalla ja äänikirjoja 9,5 miljoonalla eurolla.
Viime vuonna painettuja kirjoja myytiin vertailukelpoisessa tilastossa 81,0 miljoonan euron arvosta. Loppuvuosi on painettujen kirjojen myynnin kannalta vuosilukujen kannalta ratkaiseva sesonki.
Kustannusyhdistyksen neljännesvuositilastot perustuvat suurimpien kustantamoiden tietoihin. Eurot kertovat sen, mitä kustantamot ovat saaneet kirjojen myynneistä eivätkä vastaa kuluttajien kirjoihin ja kirjapalveluihin käyttämää rahamäärää.