Venäjä pommittaa Syyriassa – mutta: ”Isisiä ei kukisteta ilmasta käsin”
Putinin suosio voi laskea, jos Venäjä käyttää maavoimiaan, arvioi sotilasasiantuntija.
Isisiä ei voi tuhota ilman maajoukkoja, sanoo kapteeni Juha Kukkola Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitokselta.
”Isis pystyy aina jatkamaan toimintaansa ilmaiskujen aiheuttamista tappioista huolimatta piiloutumalla väestön keskuuteen. He voivat käyttää laajaa hallinta-aluettaan liikkumiseen paikasta toiseen”, Kukkola sanoo.
Terroristijärjestön kukistamiseen tarvitaan maavoimajoukkoja, jotka ottavat haltuunsa ja valvovat alueita, joilla Isisillä on ollut tukea.
”Maajoukkojen avulla pystytään etsimään alueelta Isis-taistelijat ja pakottamaan heidät taisteluun tai antautumaan. Näin estetään heidän soluttautumisensa yhteiskuntaan.”
Venäjä on ilmoittanut, ettei se aio lähettää maajoukkoja Syyriaan. Sen sijaan se tukee ilmavoimilla Bašar al-Assadin hallintoa ja armeijaa.
”Jos maajoukkojen tuotaisiin alueelle niin paljon, että niillä olisi merkitystä taistelussa, se olisi jo logistisesti aikamoinen suoritus ja vaatisi paljon panosta Venäjältä.”
Venäjän taloudellinen tilanne ei ole hyvä, ja maajoukoista saattaisi nopeasti tulla Venäjälle rasite.
”Venäjällä on vielä tuoreessa muistissa 1970-1980-lukujen kokemukset Afganistanista, jonne mentiin ensin pienillä joukoilla. Tilanne eskaloitui, ja joukkoja ikään kuin imeytyi lisää ja lisää, eikä sieltä päästy pois. Se vaara maajoukkojen käytössä aina on”, Kukkola kertoo.
Yksi syy sille, miksi Venäjä ei halua lähettää maajoukkoja Syyriaan liittyy presidentti Vladimir Putinin suosioon. Syyskuun lopussa suoritettujen mielipidemittausten mukaan Venäjän puuttuminen Syyrian sotaan ei ole erityisen suosittu asia venäläisten keskuudessa.
”Jos maajoukot osallistuisivat taisteluihin, alkaisi tulla tappioita, mikä voisi vaikuttaa Putinin suosioon. Se on riskitekijä, jota ei haluta tässä tilanteessa ottaa.”
Putin on välttänyt sanomasta mitään sellaista, josta häntä voitaisiin syyttää suoranaisesta valehtelemisesta.
”Ukrainan tilanteessa Putin sanoi, ettei maassa ole venäläisiä joukkoja, mutta jätti mainitsematta, että siellä oli vapaaehtoisia.”
Sama retoriikka voi päteä Syyrian tilanteeseen. Venäjällä on tunnustetusti jo nyt maajoukkoja Syyriassa, mutta ne eivät Putinin sanojen mukaan osallistu taisteluun.
”Mutta se ei tarkoita sitä, ettei siellä voisi olla venäläisiä vapaaehtoisjoukkoja. Näin ollen Putin ei olisi valehdellut.”
Venäjä on rahdannut Syyriaan järeää sotakalustoa.
Huippumodernit torjuntahävittäjät ja ilmatorjuntaohjukset ovat sinänsä turhia, sillä Isisillä ei ole kalustoa, joiden takia moista varustelua tarvittaisiin.
Syy varusteluun löytyykin muualta.
”Yksi tarkoitus on näyttää Yhdysvalloille ja muille Isisin vastaiseen liitoon kuuluville maille, ettei Isisin vastarintaa voida laajentaa Assadiin luomalla Syyriaan lentokieltoaluetta.”
Koska Venäjä on tuonut alueelle ilmataisteluhävittäjiä ja ilmatorjuntaohjuksia, Assadin hallinnon ilmatila on turvattu, eikä Libyan kaltaista lentokieltoaluetta voida lähteä luomaan Syyriaan.
Yhdysvallat on ollut tilanteesta varsin vaitonainen. Se on protestoinut lähinnä vain sitä, että Venäjän ilmaiskut ovat pääsääntöisesti kohdistuneet hajanaisia oppositiojoukkoja ja mahdollisesti Yhdysvaltojen tukemia oppositiojoukkoja vastaan eikä niinkään Isisiä vastaan.
”Yhdysvallat ei ole ottanut kantaa ilmatorjuntajärjestelmien ja hävittäjien tuomiseen alueelle. Yhdysvallat on sitä mieltä, että Syyrian sota pitää ratkaista ilman Assadia ja Venäjä on taas sitä mieltä, että Assadin kanssa.”
Pahin skenaario olisi, että suurvaltojen suhteet pääsevät kärjistymään siihen pisteeseen, että keskusteluyhteys katkeaa.
”Kun toimitaan samassa ilmatilassa, voisi sattua ikäviä tapauksia, jossa ammutaan vahingossa toisen lentokoneita alas tai pommitetaan vahingossa toisen joukkoja. ”
Jos tilanne kärjistyisi, kasassa voisi olla ainekset kansainväliseen kriisiin.
”Se on tällä hetkellä hyvin epätodennäköistä, koska neuvotteluyhteys on vielä olemassa.”
Tilanteen ratkaisu riippuu paljon siitä, miten Venäjän ilmaoperaatio ja varsinkin Syyrian armeijan maaoperaatio etenevät ja menestyvät.
”Kyse on siitä, saako hallitus vahvennettua asemaansa siinä määrin, että asema on turvattu, ja saadaanko tästä käyntiin poliittinen prosessi maallisen opposition ja Assadin hallituksen välillä.”
Toinen tekijä on se, miten Irakin suunnalla Irakin armeija ja kurdit menestyvät Isisiä vastaan.
”Tässä vaiheessa tilanne on aika avoin.”
Syyriaan on tuotu joukkoja Venäjän eteläisen sotilaspiiristä eli Mustanmeren alueelta.
Kuluneen vuoden aikana Ukrainan rajalle on kuitenkin perustettu uusia joukkoyksiköitä.
Venäjällä on edelleen joukkoja Ukrainan itärajalla, mutta muuten Ukrainan tilanne on rauhoittumaan päin.
”Siellä on saatu 29. syyskuuta aikaiseksi aseiden poisvetämiseen liittyvä sopimus, joka näyttää lähteneen käyntiin varsin mallikkaasti”, Kukkola kertoo.
Sekä Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen joukot että Ukrainan hallitus on vetänyt asejärjestelmiä pois, eikä alueilla ole ollut suurempia tulitaisteluja tai kahakoita.
”Vaikka poliittinen prosessi tällä hetkellä näyttää ihan hyvältä, tilanne on kuitenkin siinä määrin päällä, ettei sieltä lähdetä siirtymään joukkoja Syyriaan tai minnekään muuallekaan.”