Syyria uhkaa hajota – mitä Putin haluaa?
Uutisanalyysi: Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa Lähi-idässä suurvalta-asemansa pönkittämiseksi.
Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit Barack Obama ja Vladimir Putin tapasivat maanantaina 28. syyskuuta YK:n yleiskokouksessa kasvotusten ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen. He neuvottelivat Syyrian ja Ukrainan tilanteista, mutta yksimielisyyttä ei löytynyt.
Obama painotti, että Syyriaan tarvitaan pikainen poliittinen ratkaisu, jonka vuoksi presidentti Bašar al-Assadin on väistyttävä.
Putin puolestaan korosti, että Assadin joukkoja tarvitaan yhteiseen liittoutumaan islamistijärjestö Isisin nujertamiseksi. Putinin mielestä Assadilla on paikka myös tulevassa rauhanratkaisussa.
Obaman ja Putinin välit ovat korostetun kireät, mutta alustava neuvottelukosketus on otettu, ainakin Syyrian rauhoittamista koskevissa kysymyksessä. Tähän asti Venäjä on torpedoinut YK:ssa kaikki diplomaattiset pyrkimykset sodan lopettamiseksi.
Obaman mukaan Yhdysvallat on valmis keskustelemaan Assadin tärkeimpien tukijoiden Iranin ja Venäjän kanssa. Putin vaatii puolestaan Isisiä vastaan laajaa kansainvälistä rintamaa, johon kuuluisi myös Assadin hallitus. Hän ilmoitti tapaamisen jälkeen, että Venäjä saattaa osallistua ilmaiskuihin Isisiä vastaan.
Putin kehui runsaat puolistoista tuntia kestäneitä neuvotteluja rakentaviksi, asiallisiksi ja avoimiksi ja vähätteli maiden välisiä erimielisyyksiä. ”Uskon, että löydämme yhteisen tien”, hän sanoi.
Yhdysvaltain näkemys oli varovaisempi, mutta samansuuntainen. Obaman avustajien mukaan neuvotteluissa ilmeni ”yhteinen halu löytää tie Syyrian tilanteen ratkaisemiseksi”.
Yhteisillä toimilla alkaa olla kiire, sillä Syyrian valtio on pirstoutumassa. Presidentti Assadin joukot hallitsevat pääkaupunki Damaskosta sekä alaviittien asuttamaa Välimeren rannikkoa. Kurdit hallitsevat omia alueitaan Koillis-Syyriassa, ja Isis on vallannut perinteisiä sunnialueita idässä.
Yhdysvaltain tukemien maltillisten kapinallisryhmien käsissä on enää pieniä alueita Pohjois- ja Keski-Syyriassa.
Obama suostui tapaamaan Putinin sen jälkeen, kun Venäjä oli ottanut aloitteen käsiinsä Syyrian kriisissä. Venäjä on tuonut Syyrian Latakian lähistölle perustettuun tukikohtaan hävittäjiä, taisteluhelikoptereita, panssariajoneuvoja sekä tykistöä.
Samalla Putin näyttää vähentäneen aktiivista tukeaan Itä-Ukrainan kapinallisille.
Venäjän toimet on tulkittu Yhdysvalloissa suoraksi tueksi Assadille. Venäjä on huolissaan ennen kaikkea Isisin vahvistumisesta, sillä järjestön riveissä taistelee parituhatta Venäjältä tullutta islamistia.
Syyskuun alussa Isisin kannattajat tekivät pommi-iskun venäläiseen sotilastukikohtaan Dagestanissa. Isisillä on laajaa kannatusta myös Tšetšeniassa ja Ingušiassa.
Venäjä pyrkii lisäämään vaikutusvaltaansa yleisemminkin Lähi-idässä suurvalta-asemansa pönkittämiseksi. Virallisesti se taistelee vain Isisiä vastaan, mutta sen pelätään iskevän myös sellaisia kapinallisryhmiä vastaan, joita Yhdysvallat tukee. Pahimmassa tapauksessa Yhdysvaltain ja Venäjän tukemat joukot olisivat sodassa vastakkain.
Venäjä iskikin useasti Syyrian hallituksen joukkoja vastaan taistelevien ryhmittymien asemiin 30. syyskuuta. Yhdysvallat on epäillyt, että iskut tehtiin Assadia vastustavia ja lännen tukemia kapinallisryhmiä vastaan. Venäjä vakuutti, että iskujen kohteina olivat Isisin komentokeskukset.
Viime viikkoina yhä useammat eurooppalaiset valtionjohtajat näyttävät taipuneen sille kannalle, että Assad voisi jatkaa ainakin ylimenokauden ajan maan johdossa.
Myös Obama puhui 28. syyskuuta ”hallitusta siirtymäkaudesta”, jonka aikana Assad siirrettäisiin asteittain sivuun.
Venäjä on jo sopinut tiedustelutiedon jakamisesta sekä Syyrian hallinnon että Iranin ja Irakin kanssa. Se on myös perustanut Irakin ja Iranin kanssa yhteisen komentokeskuksen Bagdadiin.
Venäjän ja Irakin lähentymistä on pidetty yllätyksenä, sillä Irak kuuluu Yhdysvaltojen johtamaan Isisin vastaiseen koalitioon.