USA ja aseet: Arjen ampumisiin kuollut enemmän ihmisiä kuin Yhdysvaltain sodissa yhteensä

Ulkomaat 17.1.2011 16:15
NRA museo NRA:n käsi- ja metsästysasemuseon antia. Kuvat Markku Saksa.

Puolen tunnin automatkan päässä Washingtonin keskustasta on amerikkalaisten aseharrastajien pyhättö, Kansallisen kivääriyhdistyksen NRA:n käsi- ja metsästysasemuseo. Sen puitteet kertovat, että yhdistyksellä on rahaa ja vaikutusvaltaa.

Arizonalaisen ostoskeskuksen ampumistapauksen veri, kuolema ja paniikki ovat kaukana täältä. Museon seinät on paneloitu mahongilla ja näyttelyvitriinit on koristeltu tummansävyisillä sameteilla. Revolvereista on sommiteltu kukkamaisia asetelmia, joissa aseet ovat kuin päivänkakkaran terälehtiä. Lattiaa peittää kokolattiamatto, joka vaimentaa äänet ja saa ihmiset puhumaan hiljaisella äänellä ikään kuin oltaisiin kirkossa.

Vanha aseharrastaja selittää kahdelle opiskelijaikäiselle nuorukaiselle erilaisten aseiden tulivoimaa ja käyttötarkoitusta. Hänen tietomääränsä on loputon. Pojat ihastelevat ja siirtyvät lasikolta toiselle opastajansa kanssa.

Tasapainoton nuorukainen Jared L. Loughner ampui Arizonassa viime viikon lauantaina kuusi ihmistä hengiltä ja haavoitti kolmeatoista. Heidän joukossaan on demokraattien kongressiedustaja Gabrielle Giffords. Luoti lävisti hänen aivonsa, mutta Giffrods näyttää jäävän henkiin.

Loughner oli erotettu koulusta mielenterveydellisten häiriöiden vuoksi. Hänellä oli useita yhteenottoja viranomaisten, opettajien ja työnantajien kanssa. Häntä ei hyväksytty asevoimiin sekavan henkisen tilansa vuoksi, mutta hänelle myytiin viime marraskuussa Glock-pistooli ja siihen 33 panoksen erikoissuuret panoslippaat.

Tämä tapahtui laillisesti, sillä FBI:n alaisuuteen kuuluva toimisto tarkisti Loughnerin taustan kysymällä häneltä puhelimessa, onko hän käyttänyt huumeita, syyllistynyt kotiväkivaltaan ja onko hänet tuomittu rikoksista.

Puhelu kesti viitisen minuuttia.

NRA

Edellinen koko kansakuntaa järkyttänyt ampumistapaus oli Virginia Tech -yliopiston 32 opiskelijan surmaaminen vuonna 2007. Silloin heräsi voimakas keskustelu, että kongressin on tiukennettava amerikkalaisia aselakeja. Tällä kertaa ilmapiiri on erilainen. The New York Timesin otsikko kuvaa nykyisiä asenteita: ”Aseiden rajoittaminen kiehtoo mieliä, mutta harva uskoo todelliseen muutokseen”.

Ehkä työttömyys, asuntovelat ja huonot talousnäkymät ovat uuvuttaneet amerikkalaiset, koska he eivät enää näytä jaksavan puuttua entisellä tarmolla aseväkivaltaan. Vielä vuonna 1990 amerikkalaisista 78 prosenttia vaati tiukempia aselakeja, mutta Gallupin viime marraskuussa tekemässä kyselyssä enää 44 prosenttia oli vaatimuksen takana.

Arizonassa jatkuu entinen meno. Viime viikonloppuna Tucsonissa järjestettiin suuret asemessut vain 13 mailin päässä ostoskeskuksesta, jossa ampumavälikohtaus tapahtui.

Aseliikkeiden omistajat eri puolilla Yhdysvaltoja kertoivat uutisvälineille, että Glock-pistoolien myynti nousi heti ampumisen jälkeen useilla kymmenillä prosenteilla. Glock oli todistanut tehokkuutensa. Siitä on tullut muotiase. Virginia Techin ampuja käytti Glockia, räppärit laulavat siitä ja New Yorkin poliisi on siirtynyt käyttämään komposiittimuovista asetta, koska se on kevyt, tehokas ja toimintavarma.

”Minulla on 9-millinen Glock ja olen hyvä ampumaan sillä”, kertoi kongressiedustaja Gabrielle Giffords viime vuonna sen jälkeen kun hän oli saanut useita tappouhkauksia. Giffords ei kuulu aseiden vastustajiin vaan hän kannattaa aseenkato-oikeutta.

Neljän miljoonan jäsenen Kansallisella kivääriyhdistyksellä on legendaarinen maine Washingtonin voimakkaimpana lobbaus- ja painostusryhmänä.

Viimeksi NRA näytti voimansa viime kevättalvella, kun kongressiin oli menossa lakiesitys siitä, että liittovaltion pääkaupungin Washington asukkaille annettaisiin vihdoin äänioikeus.

Aikansa eläneistä historiallisista syistä washingtonilaiset eivät saa äänestää liittovaltion vaaleissa. Nyt lakia oltiin muuttamassa. Kongressissa istuvat NRA:n tukimiehet lupasivat äänestää äänestysoikeuden puolesta, jos Washingtonin kaupunki luopuu omista tiukoista aselaeistaan. Washington piti hintaa liian korkeana ja hylkäsi tarjouksen.

Vielä vuonna 1994 kongressilla oli voimaa uhmata kivääriliittoa, kun se sääti puoliautomaattiaseiden myyntiä rajoittavan lain. NRA sai lain kumoon vuonna 2004, kun presidentti George W. Bush asettui kivääriyhdistyksen puolelle. Vaikka presidentti Barack Obama lupasi vaalikampanjassaan kiristävänsä aseiden myyntiä, hän ei ole sen koommin puuttunut asiaan.

Jos puoliautomaattiaseet kieltävä laki olisi ollut voimassa, Arizonan ampuja ei olisi voinut ostaa 33 panosta sisältävää panoslipasta. Sen ansiosta hän ehti muutamassa sekunnissa tappamaan ja haavoittamaan 19 ihmistä.

”Ainut syy 33 panoksen lippaisiin on se, että ehtii ampumaan paljon ihmisiä hyvin nopeasti. Näitä lippaita ei yksinkertaisesti pitäisi myydä”, sanoi demokraatteja edustava New Jerseystä valittu senaattori Frank Lautenberg. Hän alkoi valmistella kongressiedustaja Carolyn McCarthyn kanssa lakia, joka palauttaisi puoliautomaattiaseiden kiellon. McCarthy menetti aviomiehensä vuonna 1993 New Yorkin lähijunassa, kun pistoolimies alkoi tulittaa matkustajia.

Aina kun Yhdysvalloissa tapahtuu joukkoampumisia, aseiden vastustajat kaivavat esiin tilastot. Martin Luther Kingin vuonna 1968 tapahtuneen murhan jälkeen yli 1,2 miljoonaa muuta amerikkalaista on kuollut arkisessa aseväkivallassa. Määrä on reilusti suurempi kuin kaikissa Yhdysvaltojen käymissä sodissa kautta historian mukaan lukien sisällissota (140 000 kaatunutta), ensimmäinen maailmansota (54 000) ja toinen maailmansota (292 000).