Ulkoministeri Carl Bildt: Itämeren kaasuputki on ympäristökysymys

Jyrki Karvinen
Ulkomaat 21.9.2009 12:31

Ulkoministeri Carl Bildtin mukaan Ruotsi korostaa Itämeren kaasuputken ympäristövaikutuksia, kun se päättää hankkeesta.

Carl Bildt Carl Bildt EU:n ulkoministerien tapaamisessa Tukholmassa syyskuussa 2009. Kuva Virginia Mayo / AP / Lehtikuva.

Carl Bildt ei nosta yllättävästi lainkaan esille sotilaspoliittisia kysymyksiä kommentoidessaan Suomen Kuvalehdelle kaasuputkihanketta. Ruotsissa on julkisessa keskustelussa painotettu kaasuputken turvallisuuspoliittisia näkökohtia, ja suomalaiskeskustelussa sama sotilaspolittinen painotus on ollut muun muassa Venäjä-tutkija Arto Luukkasella.

”Kaasuputkihanke koskee kaikkia Itämeren maita, mutta erityisesti Ruotsia, sillä Ruotsin meritalousalue on pisin kansallinen raja, jonka putken reitti ohittaa”, Bild sanoo SK:lle.

”Hankkeen ympäristövaikutukset haavoittuvalla Itämerellä on ylitse muiden käyvä kysymys, ja ne on selvitettävä huolella”, hän vaatii.

”Toivomme, että pääsemme Espoon konvention allekirjoittaneiden maiden kanssa yhteisymmärrykseen ympäristövaikutusten selvittämisestä koko hankkeen osalta.”

Bildtin mukaan Ruotsi odottaa Nord Stream -yhtiöltä vastausta 2. lokakuuta mennessä kommentteihin, jotka hallitus pyysi yhtiön putkilupahakemuksesta peräti 60 eri valtiolliselta ja kunnalliselta ruotsalaiselta viranomaiselta.

”Hallitus voi sen jälkeen ottaa kantaa kaasuputkihankkeen eteenpäin viemiseen”, Bild sanoo.

WTO, energia ja Georgia hiertävät Venäjä-suhteissa

Vuorossa olevan EU:n puheenjohtajamaan ulkoministeri Bildt on tullut tunnetuksi Venäjän kovistelusta. Hän katsoo, että näkemysristiriidat Venäjän WTO-neuvottelujen suhteen, Venäjän vetäytyminen EU:n energiaperuskirjasta ja eri näkemykset Georgian tilanteesta ”eivät tee yhteistyötä yhtään helpommaksi” EU:n ja Venäjän kesken.

Bildt muistuttaa, että EU:lla on selvä kanta Georgian alueellisen koskemattomuuden suhteen.

”EU-Venäjä-yhteistyö on tärkeämpää kuin koskaan yhteisten haasteiden, kuten talouskriisin, ilmastonmuutoksen ja energiaturvallisuuden vuoksi”, Bildt pehmentää.

Bildtin elokuussa 2008 Venäjän Georgia-miehityksen aikana esittämä kritiikki Venäjää kohtaan on arvioitu jopa EU-maissa niin kovaksi ja Kremlin perinpohjin vihastuttaneeksi, ettei hänellä sen vuoksi olisi mahdollisuuksia nousta EU:n ulkoministeriksi.

”Bildt ja venäläiset eivät mahdu vieläkään samaan tilaisuuteen puhumaan”, Bildtin tunteva ruotsalaisvirkamies kuvailee.

Keskustelu

Mielenkiinnolla odotan, pitääkö Bildtin ja Ruotsin linja loppuun asti. Pahaa pelkään, että Suomen tie on myös Ruotsin tie: suurvalta Venäjän edessä on nöyrryttävä.
Tai voihan olla niin, että Ruotsi uhittelee Venäjälle putkihankkeessa oikein kunnolla. Siihenkin on syynsä: Venäjän ja Ruotsin välissä on Suomi, joka sopii suurvallan tallottavaksi.

Sanoi Ruotsi ja Bildt mitä tahansa, niin Itämeri on jo menetetty. Ympäristökysymykset tulevat aina liian myöhään. Nykyään ympäristöllä tehdään politiikkaa ja siitä pidetään kauniita puheita, mutta teot unohtuvat.

Tämä kaasuputkihanke herättää enemmän kannanottoja kuin ehkä mikään muu sadoista jo merenpohjissa olevista putkista. Yksi ehjä putki soran päällä ei vaikuta meren tilaan mitään.

Buildt ja Stubb mokasivat Venäjän silmissä pahasti asettumalla Georgian eli hyökkääjän puolelle.
Takapiruna oli tietysti sen aseistaja USA ja kaikkien sotien isä. Venäjä ei pidä Suomea enää ystävänä, mutta toivottavasti ei sentään vihollisenakaan.

Ristiriitaista – samanaikaisesti kun ilmaston lämpötila nousee hälyttävästi ja maailmanpankki(kin) vaatii globaalien päästöjen vähentämistä puoleen ja kehittyneiden maiden päästöjen laskemista 80% ilmastokatastrofin estämiseksi, yksi maailman rikkain valtio (Saksa) haluaa rakentaa valtavan kaasuputken jonka kautta vapautetaan uusien aiemmin käyttämättömien kaasukenttien (Stokman) hiilivarastot ilmakehään. Eikö tämä ole isoin ympäristökysymys?