Tot(is)uus vs. sananvapaus

Karri Kokko
Ulkomaat 13.2.2007 12:07

Satiirisen uutisviikkolehden julkaisemat pilakuvat profeetta Muhammedista koettelevat ranskalaisen ja eurooppalaisen sananvapauden rajoja.

Teksti Aki Petteri Lehtinen, Pariisi

Tasan vuosi sitten satiirinen uutisviikkolehti Charlie Hebdo julkaisi profeetta Muhammedia esittäneitä pilapiirroksia, joista osa oli ilmestynyt alun perin edellisenä syksynä tanskalaisessa konservatiivisessa Jyllands-Posten -lehdessä. Anarkistinen Charlie Hebdo on tunnettu perinteisesti vasemmistolaisena lehtenä, mutta sen ihmisoikeuksia, feminismiä ja sananvapautta puolustava polemiikki suuntautuu kaikkialle.

Perinteistä islamia edustava Pariisin moskeija ja fundamentalistinen Ranskan islamilaisten järjestöjen unioni UOIF haastoivat Charlie Hebdon oikeuteen ”ihmisryhmän julkisesti tuomitsevasta uskontoon perustuvasta loukkaamisesta” ja ”tarkoituksellisesta aggressiosta”. Vastaajan penkille istuutui Charlie Hebdon vastaava päätoimittaja Philippe Val, jota voi odottaa kuuden kuukauden vankeustuomio ja yli 20 000 euron sakko.

Oikeusjuttu on jakamassa huhti–toukokuun presidentinvaaleihin valmistautuvan Ranskan poliittista eliittiä yllättävällä tavalla. Pilapiirrosten viime keväänä laukaisemat maailmanlaajuiset mielenosoitukset, joiden yhteydessä kuoli viisikymmentä ihmistä ja poltettiin Tanskan Syyrian ja Libanonin suurlähetystöt, saivat oikeistokeskustalaisen UPM-puolueen pääministeri Dominique de Villepinin pahoittelemaan kuvien julkaisua ranskalaislehdissä. Myöhemmin samaa puoluetta edustava presidentti Jacques Chirac paheksui pilapiirroksia ”ilmeisinä provokaatioina, jotka vaarallisesti herättävät kiihkoa”. Vastaavasti Suomessa tasavallan presidentti, pääministeri ja ulkoministeri pahoittelivat viime keväänä virallisesti erään suomalaisen verkkosivuston julkaisemia Muhammed-kuvia.

Viime viikon keskiviikkona ja torstaina pariisilaisessa rikostuomioistuimessa pidettyyn oikeuskäsittelyyn osallistui Ranskan nimekkäimpiä poliitikkoja ja intellektuelleja tuomioistuimen todistajina. Muun muassa filosofi Elisabeth Badinter, rasisminvastaisen SOS Racisme -järjestön puheenjohtaja Dominique Sopo, keskustalaisen UDF-puolueen presidenttiehdokas François Bayrou, sosialistiehdokas Ségolène Royalin puoliso ja sosialistipuolueen puheenjohtaja François Hollande sekä toimittajatuottaja Mohamed Sifaoui puolustivat Charlie Hebdoa, sananvapautta ja sekularismia. Lisäksi lukuisat älymystön edustajat sekä järjestöt – mm. julkkisfilosofi Bernard-Henri Lévy, Ranskan journalistiliitto (SNJ) sekä Rasismin ja antisemitismin vastainen liitto (LICRA) – ovat allekirjoittaneet adressin, joka puolustaa Charlie Hebdoa ja tiedotusvälineiden oikeutta kaikkien uskontojen arvosteluun. Adressin mukaan monet demokratiaa kannattavat muslimit haluavat muuttaa Ranskaan juuri siksi, että maa tarjoaa sekularistisen sataman, jossa fundamentalismi tai diktatuuri ei rajoita sananvapautta.

Keskiviikkoillan tv-uutisten pääjutuksi nousi valtaapitävän UMP-puolueen puheenjohtaja, presidentinvaalien suosikkiehdokas, sisäministeri Nicolas Sarkozy, joka on ollut Charlie Hebdon satiirin vakiokohteita. Sarkozyn Charlie Hebdolle lähettämässä ja lehden puolustusasianajajan oikeussalissa ääneen lukemassa kirjeessä sisäministeri antaa tukensa Charlie Hebdolle ja ranskalaiselle satiiriperinteelle ”kaikelle nauramisen vapauden nimissä”. Muslimijärjestö CFCM:n fundamentalistina tunnettu johtaja Dalil Boubakeurin järjesti heti poikkeuskokouksen pohtimaan protestia Sarkozyn ongelmallista kannanottoa vastaan. Sisäministerinä Sarkozyn vastuualueisiin kuuluvat myös maan uskonnolliset ryhmittymät, joiden suhteen häneltä edellytetään puolueettomuutta. Sunnuntaina vaaliohjelmansa julkaissut sosialistiehdokas Royal, joka on Sarkozyn ainoa varteenotettava kilpailija presidentinvaaleissa, joutunee niin ikään ottamaan oikeusjuttuun kantaa.

Oikeudenkäynti on aktivoinut myös muiden lehtien toimitukset. Päivälehti Libération toimitti keskiviikon numeronsa yhteistyössä Charlie Hebdon toimituksen kanssa osoittaakseen tälle solidaarisuutta kasvavaa sensuuria vastaan. Libérationin pääkirjoituksen on laatinut syytetyn penkillä istuva Charlie Hebdon Philippe Val ja lehden kansikuvan piirroksessa vihainen fanaatikko hakkaa kirveellä sananvapautta edustavaa lyijykynää. Samassa lehdessä on lehdistönvapautta puolustavan Toimittajat ilman rajoja -järjestön koko sivun ilmoitus, joka ottaa kantaa oikeudenkäyntiin: ”Charlie Hebdon rinnalla kieltäydymme vaikenemasta”.

Le Monde puolusti keskiviikon pääkirjoituksessaan sananvapautta. Le Parisien -päivälehdessä rasismin ja antisemitismin vastaisen LICRA-järjestön juridisen komission johtaja Michel Zaoui kysyy, pitääkö yhteiskunnallisen rauhan nimissä taantua 150 vuotta ja kieltäytyä sekularismista, joka on nykyiselle tasavallalle perustavaa. Philosophie Magazinessa, joka on ajankohtaisilmiöitä filosofisesti tarkasteleva aikakauslehti, Raphaël Enthoven kirjoittaa, että demokratiassa uskontojen kritiikki on ”välttämätön hyökkäys”, sillä uskontojen varaukseton kunnioitus on määritelmän mukaan vapauden murhaa. Enthovenin mielestä presidentti Chirac, joka äänestäjäkuntaansa miellyttääkseen polkee yksilöllisen vapauden mahdollistavaa julkista sekularismia, on siten vaarallinen mies. Samaan aikaan oikeusjutun molemmat osapuolet syyttivät tiedotusvälineissä toisiaan oikeuskäsittelyn politisoimisesta.

Keskiviikkona ilmestyi myös Charlie Hebdon tuorein numero, jonka kansikuvan pilapiirroksessa raivostuneen näköinen kolmikko – juutalainen rabbi, katolilainen piispa ja islamilainen imaami – huutaa yhteen ääneen ”Charlie Hebdo täytyy hunnuttaa!” Lehdessä, jonka pääjuttu on otsikoitu ”Oikeusjuttu pitää muslimeja idiootteina [tai kusipäinä; ransk. con]”, on julkaistu kymmenittäin maltillisten muslimilukijoiden Charlie Hebdon toimitukselle lähettämiä tukikirjeitä. Lehden mukaan ”muslimien loukkaamisesta” nostettu oikeusjuttu loukkaakin eniten islamilaista kulttuuria tai islaminuskoa edustavia miehiä ja naisia samastamalla heidät pilapiirrosten kohteina olleisiin islamistisiin fundamentalisteihin ja terroristeihin. Charlie Hebdon pääkirjoituksessa Philippe Val kirjoittaa, että yleistyksillään ja syytöksillään Dadil Boubakeur tulee kieltäneeksi kaikilta muslimeilta huumorintajun ja kritiikinsietokyvyn. ”Ikään kuin ihmisoikeuksien lisäksi pitäisi huomioida hieman rajoittava muslimien oikeus, koska muslimit eivät ymmärrä yhtä hyvin kuin muut. Kysynkin, että kuka se tässä jutussa onkaan se rasisti?”

Torstai-iltana Ranskan valtion yleinen syyttäjänvirasto vaati vapauttavaa päätöstä sillä perusteella, että väitetyn rikoksen edellytykset eivät täyty: Charlie Hebdon julkaisemat pilapiirrokset eivät kohdistu islaminuskoa vastaan vaan ovat selvästi islamin nimissä suoritetun terrorismin kritiikkiä. Valtiollinen tv-kanava France 3 näytti torstain myöhäisuutislähetyksessä yhden kolmesta oikeusjuttuun johtaneista kuvista, alun perin Jyllands-Postenissa julkaistun piirroksen profeetta Muhammedista pommiturbaani päässä. Toisessa Charlie Hebdon tanskalaiskuvassa profeetta ottaa paratiisin portilla vastaan itsemurhapommittajia sanoen ”seis, meillä ei ole enää neitsyitä jäljellä”. Vuoden takaisen Charlie Hebdon kannessa julkaistussa ranskalaisen Cabun piirtämässä kuvassa fundamentalisteista tarpeekseen saanut Muhammed peittää silmänsä ja sanoo: ”On rankkaa olla kusipäiden [ tai idioottien; ransk. con] rakastama.”

Tuomioistuimen odotetaan tekevän päätöksensä vasta useiden viikkojen kuluttua. Oikeudenkäynnin kulkua voi seurata internetissä osoitteessa www.prochoix.org.

 

Aiheesta lisää
Wikipedia: Charlie Hebdo (ransk.)
Wikipedia: Charlie Hebdo (engl.)