Terrorismi: Arabi leimataan islamistiksi mutta eurooppalainen sairaaksi – Helppoa ajattelua, sanoo filosofi

Myös ääri-ideologioiden vahvuus määrittää sitä, ketä pidetään terroristina.

Ihmiset kokoontuivat Lontoon Finsbury Parkissa vastustamaan terrorismia 19. kesäkuuta 2017, kun walesilainen Darren Osborne oli ajanut pakettiautolla moskeijasta poistuneiden päälle. © FRANK AUGSTEIN / AP / Lehtikuva

Vain muutama viikko London Bridgella ja Borough Marketin alueella tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen walesilainen Darren Osborne ajoi väkijoukkoon Lontoossa moskeijan edessä. 

19. kesäkuuta tehdyssä aamuöisessä iskussa loukkaantui 11 ihmistä. Lisäksi yksi paikalla ollut menehtyi sairauskohtaukseen.

Muslimeihin kohdistetun teon motiivia alettiin hyvin pian etsiä mediassa Osbornen luonteesta, kun mitään viitteitä yhteyksistä äärioikeistoon ei löytynyt.

Osbornea kuvailtiin riidanhaluiseksi öykkäröijäksi ja humalapäissään helposti räjähtäväksi henkilöksi, jonka viha muslimeihin oli yllättäen tullut esiin.

Lähes päinvastoin kävi, kun Yhdysvalloissa koko ikänsä asunut, mutta afgaaniperheeseen syntynyt Omar Mateen iski Orlandossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen suosimaan yökerhoon kesäkuussa 2016.

49 ihmistä ampuneen Mateenin kohdalla teolle etsittiin uutisoinnissa islamiin liittyviä kytköksiä, vaikka Mateen oli maallistunut.

Ensisijaisesti ei nostettu esille esimerkiksi Mateenin mielenterveydellistä tilaa. 

Ihminen haluaa yksinkertaistaa, jotta maailma tuntuisi hallitavalta.

Kuva terrori-iskun tekijästä muovautuu sen mukaan, nostetaanko esille tekijän luonnetta ja terveydentilaa vai kytketäänkö isku laajaan ideologiaan.  

Kun tekoa perustellaan pelkästään poliittisista tai uskonnollisista syistä kumpuavalla ideologialla, kuva terroristista yksipuolistuu.  

Yksinkertaistamisleimat näkyvät uutisisissa usein silloin, kun terroriteon tekijän voi etnisen tai uskonnollisen taustan vuoksi liittää edes etäisesti ääri-islamismiin.

Terrorismista kirjoittavan filosofin Ville Lähteen mielestä pahuudesta ja terrorismista puhuttaessa unohdetaan usein se, että ihminen on monisyinen olento.

”Poliittisia, uskonnollisia, sosiaalisia ja psykologisia selityksiä ei tahdota pystyä käsittelemään yhtä aikaa, vaikka muuten pitäisi olla aivan selvää, että ihmisten teoilla on moninaisia keskenään nivoutuneita taustoja”, Lähde kirjoittaa.

Se, miksi terroristit halutaan lokeroida hyvin usein tietyn ideologian kannattajaksi, johtuu Lähteen mielestä siitä, että ajattelussa halutaan päästä helpolla.

”Moraalisestakin näkökulmasta puhdas pahuus on helpommin käsiteltävissä kuin pohdinta siitä, miten tavallisista ihmisistä voi tulla sellaisia, että he tekevät hirvittäviä väkivallan tekoja”, Lähde sanoo.

Ihminen haluaa yksinkertaistaa, jotta maailma tuntuisi hallitavalta.

 

Terroristien erilainen käsittely näkyy myös silloin, kun uutisoidaan esimerkiksi kouluampujista.

Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten kohdalla lopullinen motiivi on etsitty tekijöiden henkilökohtaisista syistä ja luonteesta, kun vahvaa ideologista sidettä ei ole löytynyt.

Myös heinäkuussa 2011 tapahtuneiden Utøyan saaren joukkomurhan ja Oslon pommi-iskun tekijän Anders Behring Breivikinkin kohdalla käytiin paljon läpi hänen luonnettaan ja menneisyyttään. Tekoa ei selitetty vain sillä, että Breivikin näkemykset kumpuavat ääriajattelusta.

Sen sijaan Tukholmassa huhtikuussa 2017 tapahtuneen kuorma-autoiskun kohdalla uzbekistanilainen tekijä kytkettiin hyvin ohuin perustein äärijärjestö Isisiin, josta motiivia hänen teolleen etsittiin.

Vielä vähemmän tekijän henkilökohtaisella elämällä on merkitystä, kun uutisoidaan esimerkiksi Lähi-idässä tapahtuneista terroriteoista.

Isis ja al-Qaida ovat myös oma-aloitteisesti omineet terroritekoja, jolloin terroristin tausta saattaa jäädä muilta osin selvittämättä. 

Tekijä on saattanut olla ensisijaisesti mielenterveydellisesti sairas, mikä on vaikuttanut hänen kiinnostukseensa ideologiaa kohtaan.

 

Lähteen mielestä yksi tärkeimmistä syistä terroristien erilaiseen käsittelyyn liittyy eri ideologioiden vahvuuteen.  

Länsimaisen tekijän luokittelu mielenterveydellisesti sairaaksi yksittäiseksi tekijäksi johtuu usein siitä, ettei esimerkiksi terroristijärjestö Isisiin verrattavissa olevaa ideologisia ryhmittymää ole täällä tällä hetkellä olemassa.

”Äärioikeistolainen väkivalta ei ole vain ole kovin organisoitunutta ja laajaa. Ei ole Syyrian tai Irakin kaltaisia konfliktipesäkkeitä, joissa tuhannet ja tuhannet sotivat jonkun lipun alla.”

Lähteen mukaan erilaisiin tulkintoihin on lisäksi syy, joka liittyy muun muassa tämänhetkiseen maahanmuuttoon.

”Siihen liittyy myös rasismia ja muukalaispelkoa.”

Tilaa SK:n uutiskirje

Ajankohtaisimmat ja puhuttelevimmat digisisällöt vastajauhettuna suoraan sähköpostiisi.