Terrorismi: Arabi leimataan islamistiksi mutta eurooppalainen sairaaksi – Helppoa ajattelua, sanoo filosofi

Myös ääri-ideologioiden vahvuus määrittää sitä, ketä pidetään terroristina.
Johanna Juupaluoma
Ulkomaat 3.7.2017 07:37

Vain muutama viikko London Bridgella ja Borough Marketin alueella tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen walesilainen Darren Osborne ajoi väkijoukkoon Lontoossa moskeijan edessä. 

19. kesäkuuta tehdyssä aamuöisessä iskussa loukkaantui 11 ihmistä. Lisäksi yksi paikalla ollut menehtyi sairauskohtaukseen.

Muslimeihin kohdistetun teon motiivia alettiin hyvin pian etsiä mediassa Osbornen luonteesta, kun mitään viitteitä yhteyksistä äärioikeistoon ei löytynyt.

Osbornea kuvailtiin riidanhaluiseksi öykkäröijäksi ja humalapäissään helposti räjähtäväksi henkilöksi, jonka viha muslimeihin oli yllättäen tullut esiin.

Lähes päinvastoin kävi, kun Yhdysvalloissa koko ikänsä asunut, mutta afgaaniperheeseen syntynyt Omar Mateen iski Orlandossa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen suosimaan yökerhoon kesäkuussa 2016.

49 ihmistä ampuneen Mateenin kohdalla teolle etsittiin uutisoinnissa islamiin liittyviä kytköksiä, vaikka Mateen oli maallistunut.

Ensisijaisesti ei nostettu esille esimerkiksi Mateenin mielenterveydellistä tilaa. 

Ihminen haluaa yksinkertaistaa, jotta maailma tuntuisi hallitavalta.

Kuva terrori-iskun tekijästä muovautuu sen mukaan, nostetaanko esille tekijän luonnetta ja terveydentilaa vai kytketäänkö isku laajaan ideologiaan.  

Kun tekoa perustellaan pelkästään poliittisista tai uskonnollisista syistä kumpuavalla ideologialla, kuva terroristista yksipuolistuu.  

Yksinkertaistamisleimat näkyvät uutisisissa usein silloin, kun terroriteon tekijän voi etnisen tai uskonnollisen taustan vuoksi liittää edes etäisesti ääri-islamismiin.

Terrorismista kirjoittavan filosofin Ville Lähteen mielestä pahuudesta ja terrorismista puhuttaessa unohdetaan usein se, että ihminen on monisyinen olento.

”Poliittisia, uskonnollisia, sosiaalisia ja psykologisia selityksiä ei tahdota pystyä käsittelemään yhtä aikaa, vaikka muuten pitäisi olla aivan selvää, että ihmisten teoilla on moninaisia keskenään nivoutuneita taustoja”, Lähde kirjoittaa.

Se, miksi terroristit halutaan lokeroida hyvin usein tietyn ideologian kannattajaksi, johtuu Lähteen mielestä siitä, että ajattelussa halutaan päästä helpolla.

”Moraalisestakin näkökulmasta puhdas pahuus on helpommin käsiteltävissä kuin pohdinta siitä, miten tavallisista ihmisistä voi tulla sellaisia, että he tekevät hirvittäviä väkivallan tekoja”, Lähde sanoo.

Ihminen haluaa yksinkertaistaa, jotta maailma tuntuisi hallitavalta.

 

Terroristien erilainen käsittely näkyy myös silloin, kun uutisoidaan esimerkiksi kouluampujista.

Suomessa tapahtuneiden kouluampumisten kohdalla lopullinen motiivi on etsitty tekijöiden henkilökohtaisista syistä ja luonteesta, kun vahvaa ideologista sidettä ei ole löytynyt.

Myös heinäkuussa 2011 tapahtuneiden Utøyan saaren joukkomurhan ja Oslon pommi-iskun tekijän Anders Behring Breivikinkin kohdalla käytiin paljon läpi hänen luonnettaan ja menneisyyttään. Tekoa ei selitetty vain sillä, että Breivikin näkemykset kumpuavat ääriajattelusta.

Sen sijaan Tukholmassa huhtikuussa 2017 tapahtuneen kuorma-autoiskun kohdalla uzbekistanilainen tekijä kytkettiin hyvin ohuin perustein äärijärjestö Isisiin, josta motiivia hänen teolleen etsittiin.

Vielä vähemmän tekijän henkilökohtaisella elämällä on merkitystä, kun uutisoidaan esimerkiksi Lähi-idässä tapahtuneista terroriteoista.

Isis ja al-Qaida ovat myös oma-aloitteisesti omineet terroritekoja, jolloin terroristin tausta saattaa jäädä muilta osin selvittämättä. 

Tekijä on saattanut olla ensisijaisesti mielenterveydellisesti sairas, mikä on vaikuttanut hänen kiinnostukseensa ideologiaa kohtaan.

 

Lähteen mielestä yksi tärkeimmistä syistä terroristien erilaiseen käsittelyyn liittyy eri ideologioiden vahvuuteen.  

Lue myös

Oikeus vangitsi Tukholman iskun epäillyn – Uzbekistanilaisen perheen­isän uskonnollisuus yllätti läheiset Ruotsissa

Länsimaisen tekijän luokittelu mielenterveydellisesti sairaaksi yksittäiseksi tekijäksi johtuu usein siitä, ettei esimerkiksi terroristijärjestö Isisiin verrattavissa olevaa ideologisia ryhmittymää ole täällä tällä hetkellä olemassa.

”Äärioikeistolainen väkivalta ei ole vain ole kovin organisoitunutta ja laajaa. Ei ole Syyrian tai Irakin kaltaisia konfliktipesäkkeitä, joissa tuhannet ja tuhannet sotivat jonkun lipun alla.”

Lähteen mukaan erilaisiin tulkintoihin on lisäksi syy, joka liittyy muun muassa tämänhetkiseen maahanmuuttoon.

”Siihen liittyy myös rasismia ja muukalaispelkoa.”

Lue myös

Oikeus vangitsi Tukholman iskun epäillyn – Uzbekistanilaisen perheen­isän uskonnollisuus yllätti läheiset Ruotsissa

Keskustelu

Osalla terrori-iskun tekijöistä on psyykkisiä ongelmia. Suurimmalla osalla ei. Eurooppalaisen kohdalla aatteellisuutta, puhumattakaan yhteyksistä ääriliikkeisiin (live-elämässä tai netin kautta) on harvoin todisteita. Islamismiin itse tekonsa liittävät terroristit sen sijaan ovat vähintään internetin kautta olleet ääri-islamistisen ajattelun/liikkeen kanssa tekemisissä.

Darren Osbornen tapauksessa mielenterveydellisistä ongelmista ei ollut epäselvyyttä? Ainakin Telegraphin mukaan hän oli yrittänyt itsemurhaa äskettin ja halunnut päästä psykiatriseen hoitoon.

”Yksinkertaistamisleimat näkyvät uutisisissa usein silloin, kun terroriteon tekijän voi etnisen tai uskonnollisen taustan vuoksi liittää edes etäisesti ääri-islamismiin.”

Jos muslimi tekee väkivallan teon ja itse ilmoittaa sen liittyvän ääriajatteluun, eikö hänen motiivinsa ole ääri-islamismiin liittyvä? Riippumatta onko ISIS-yhteyksiä tai ei, sillä ISIS on nimenomaan kehottanut kannattajiaan tekemään lone wolf-iskuja.

On´valkopesua´irrottaa muslimitaustaisen (tekijän itsensä terroriteoksi näkemä teko) tekemä väkivalta irti uskonnosta. Ääri-islamistinen terrorismi ei suinkaan rajoitu ISIS:kseen, tällaista uskonnollis-ideologista ääriajattelua ja terroritekojak on muitakin: iskuja tekevät myös muut järjestöt – ja yksilöt, jotka ns. inspiroituneet em. ääriajattelusta ja tehdyistä terroriteoista.

Kirjoittaja näkee terrorismin oudosti vain äärioikeistolaisena tai islamistisena. Eihän näin ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Myös äärivasemmistolaista ja muutakin kuin islamiin liittyvää ääriuskonnollista terrorismia on olemassa. Historian Baader-Meinhof, Farc-sissit, ETA jne eivät kuuluneet sen enempää äärioikeistoon kuin uskontoonkaan.

Länsimedialla on vahva taipumus esittää kaikki eurooppalaisten tekemää organistoitu väkivalta äärioikeistolaiseksi ja rasistiseksi. Saksassa on kuitenkin pitkäaikaisesti ollut äärivasemmiston harjoittamaa väkivaltaa, joka kohdistetaan ensisijassa poliiseihin, mm. Rigaer Strassella Berliinissä yhteenottoja ja tällä hetkellä Hampurissa poliisilla mittavat turvatoimet G20-kokouksen tiimoilta, ja pelkona siellä on olennaisesti myös äärivasemmiston väkivalta.

Toimittajat eivät toimita, vaan myyvät mediaansa ja viihdyttävät. Sitten lopuksi väittävät kirjoittavansa totta. Ei ole ihme, että termi valemedia on huulilla.