Terrori-iskut: Antaako Koraani luvan terroriin?

islam
Teksti
SK:n toimitus
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Tukholman terrori-iskussa menehtyi sen tekijä. Poliisit tutkivat räjähdyspaikkaa lauantaina 11. joulukuuta. Kuva Fredrik Persson / AP / Lehtikuva.

Ruotsin historian ensimmäinen terrori-isku Tukholmassa on nostanut jälleen keskusteluun islamin ja terrorismin yhteyden. Julkisesta keskustelusta päätellen Ruotsissa pelätään samaan aikaan ääri-islamismia ja islaminvastaisuuden nousua.

Mutta antaako Koraani luvan terroriin? Tätä on pohdittu jo pitkään, muun muassa vuoden 2001 WTC-iskun jälkeen.

Yhden vastauksen kysymykseen antaa Suomen Kuvalehden juttu vuodelta 2001. Siinä tutkija osoittaa Koraanista jakeet, joihin terroristi vetoaa. (Toimittaja Susan Heikkisen juttu “Koraani ei käskenyt” on julkaistu alun perin SK:ssa 39/2001.)

“Mihin jäimmekään viimeksi? Jae 38 Pöydän suurasta. Varkaan rankaiseminen”, Anas Hajjar aloittaa. Iltapäivärukous on juuri päättynyt helsinkiläisessä moskeijassa, ja kahdeksan naista ja tyttöä on kokoontunut luokkahuoneeseen kuuntelemaan Koraanin selitystä.

Islamissa Koraani on Jumalan suoraa puhetta, ja Jumala kehottaa katkaisemaan varkaalta käden, mutta kuinka varkaus määritellään? Entä jos varas katuu tekoaan? Mitkä ovat lieventäviä asianhaaroja? Saako varkaalta varastaa?

Selitystunteja tarvitaan, sillä islamin 1300-vuotias pyhä kirja ei sellaisenaan avaudu uudelle muslimille, saati uteliaalle uskottomalle. “Koraani on käskenyt heitä” onkin ohut selitys Yhdysvaltoihin kohdistetuille terrori-iskuille, joista epäillään islamiin vetoavia ääriryhmiä.

“Koraanin pohjalta terroria ei voi ymmärtää. Ensin pitää ymmärtää terroristien henkistä asennoitumista. Sen jälkeen voimme lukea ikään kuin piru Koraania ja etsiä, mitä sieltä löytyy heidän silmillään luettuna”, sanoo islamin ja arabiankielen professori Jaakko Hämeen-Anttila. Hän on tehnyt Koraanin uusimman suomennoksen.

Hyökkäys vai puolustus?

Taistelkaa Jumalan tiellä niitä vastaan, jotka taistelevat teitä vastaan, mutta älkää sortuko tekemään väärin: Jumala ei rakasta väärintekijöitä. (2:190)

Tällä jakeella perustellaan usein sitä, että Koraani kieltää hyökkäyssodan. Mutta jos joku hyökkää, jakeen voi nähdä velvoittavan vastaiskuun. Hämeen-Anttila ymmärtää asenteen, joka terrori-iskujen oletetuilla taustavoimilla on.

“He kokevat Yhdysvallat selvästi hyökkääjänä, joka on puuttunut aggressiivisesti islamilaisen maailman asioihin. Terrori on ainoa tapa, jolla he pystyvät reagoimaan. Esimerkiksi Afganistan ei pystyisi tulemaan niin sanotusti tasaisella vastustamaan”, Hämeen-Anttila pohtii.

Poliittisesti ja sotilaallisesti heikoille Yhdysvaltain vastustajille jää kaksi mahdollisuutta. On luovuttava turhasta vastarinnasta tai yritettävä vaikuttaa edes jotenkin.

“Vaikuttaminen pukeutuu helposti järjettömiin ja fanaattisiin muotoihin, kun ei ole muutakaan tietä. Luulisin, että Suomessa sekä kristitty että islamilainen väestö on lähes yksimielisesti sitä mieltä, että terrori on väärä tapa reagoida.”

Tutkijan silmin Koraani on hyvin monitulkintainen – jokaiseen tarkoitukseen löytyy jae, jolla kantaansa voi perustella. Raamattua se ei sentään monitulkintaisuudessaan päihitä.

“Koraanista puuttuvat Raamatun Ilmestyskirjan tapaiset kaikkein ‘villeimmät’ eli tulkinnalle avoimimmat kohdat. Mutta kyllä sinnekin tulkinnalle jää sijaa”, Hämeen-Anttila sanoo.

Monitulkintaisuus on nähty islamissa myös todisteena Koraanin jumalallisesta alkuperästä. Sitä mukaa kuin ihmiskunta kehittyy, se ymmärtää Koraanista uusia merkityksiä.

Sääntöjä on nyt tulkittava vastapuolellakin, Natossa. Puolustusliiton artikla 5 velvoittaa kaikki jäsenet osallistumaan vastatoimiin, jos yhtä jäsentä vastaan hyökätään.

“Artikla 5:n toimeenpano edellyttää, että ollaan puolustautumassa. Nato on tulkitsemassa omaa artiklaansa hiukan samaan tyyliin kuin äärimuslimit tulkitsevat Koraanin jaetta 2:190. Molempien säännöt ovat samalla tavalla auki sen suhteen, mikä on puolustustaistelua ja mikä hyökkäystä”, Hämeen-Anttila vertaa.

Jihad, ihmisen sisäinen kamppailu

Eivät taisteluista pois jäävät uskovaiset – paitsi ne, joilla on jokin vamma – ole samanveroisia kuin ne, jotka kilvoittelevat Jumalan tiellä omaisuutensa ja oman henkensäkin uhalla. Jumala suosii omaisuutensa ja oman henkensä uhalla kilvoittelevia enemmän kuin taistelusta pois jääviä. Hän on luvannut molemmille parhaan palkkion, mutta kilvoitteleville Hän antaa suuremman palkan kuin taistelusta pois jääville. (4:95)

Terroritekoihin syyllistyneet muslimit ovat yleensä perustelleet tekonsa Koraanin jihadilla. Se käännetään länsimaissa yleensä “pyhäksi sodaksi”, mutta Hämeen-Anttila puhuu mieluummin kilvoittelusta.

“Muslimien enemmistö tulkitsee jihadin tarkoittavan ihmisen kamppailua sisäistä pahaa vastaan. Mutta koska sana ei ole yksitulkintainen, ääriryhmät ovat käyttäneet sitä kautta aikojen sotaisassa merkityksessä.”

Osa Koraanin kehotuksista on selkeästi sidottu siihen historialliseen tilanteeseen, jossa profeetta Muhammed oli, joten islamilainen teologia katsoo niiden vanhentuneen. Toisinkin voi tulkita, sillä periaatteessa muslimin tulee noudattaa Muhammedin erehtymätöntä esikuvaa.

Profeetta, taistele uskottomia ja teeskentelijöitä vastaan ja ole heille kova. He saavat sijansa Helvetistä. Siinä on huono määränpää! (9:73)

“Minä en yhdistä näitä jakeita nykypäivään, eivätkä useimmat maltilliset muslimitkaan yhdistä. Mutta ne ovat kohtia, joita ääriryhmät käyttävät hyväkseen”, Hämeen-Anttila huomauttaa.

Marttyyri pääsee paratiisiin

Marttyyrius eli kuolema uskonnon puolesta taistellessa on islamissa myönteinen asia, mutta ääriryhmät tulkitsevat uskonnon puolesta taistelemisen laajemmin kuin maltilliset.

Jotkut itsemurhaiskuihin valmistautuneet nuorukaiset ovat haastatteluissa kertoneet, kuinka heitä odottavat paratiisissa neitsyet ja vaimot. Heidät on ehkä ohjattu seuraavien jakeiden lukijoiksi.

Ne, jotka uskovat ja ovat lähteneet kodeistaan kamppaillakseen Jumalan tiellä omaisuutensa ja henkensä uhalla, ovat Jumalan edessä ylhäisempiä kuin uskottomat. He saavat suuren voiton. Heidän herransa antaa heille ilosanoman armostaan, suosiostaan ja puutarhoista, joissa heitä odottaa ikuinen autuus ja joissa he saavat asua ikuisesti. Jumalan luona on suurin palkka. (9:20-22)

Tämä on muistutus. Hurskaille kuuluu paras majapaikka: Eedenin puutarhat, joiden portit ovat avoinna ja odottavat heitä. Siellä he saavat maata vuoteilla nauttien runsaasti hedelmiä ja juomia kainojen nuorten tyttöjen seurassa. (38:49-52)

Mutta ne, jotka uskovat ja tekevät hyviä töitä, saavat käydä puutarhoihin, joiden notkelmissa virtaa puroja ja joissa he saavat asua ikuisesti. Siellä heitä odottavat puhtaat puolisot, ja me annamme heidän käydä vilpoisaan varjoon. (4:57)

“On tulkittu konkreettisesti, että paratiisissa on neitoja. Mutta on myös jo yli tuhat vuotta sitten syntynyt hengellinen tulkinta, jonka mukaan se ei tarkoita konkreettisia neitsyitä, vaan spirituaalisia nautintoja. Jumalan näkeminen on se keskeinen nautinto, joka ihmistä paratiisissa odottaa”, Hämeen-Anttila selittää.

Tulkinnanvapaus olennaista

Sunnimuslimeilla, maailman muslimien enemmistöllä, ei ole kristillistyyppistä pappishierarkiaa. Ei siis myöskään kirkolliskokouksia, joissa päätettäisiin, mitä oikea islamilaisuus on. Sen sijaan jokainen uskonoppinut saa pulmatilanteissa tulkita Koraania ja perimätietoa itsenäisesti.

Oppineet tai oppineiden neuvostot antavat pyydettäessä fatwoja eli lausuntoja siitä, kuinka ihmisten tulisi islamin mukaan toimia. Jos eri tahot antavat ristiriitaisia fatwoja, jokaisen muslimin on itse harkittava, ketä kuuntelee.

Pappisvihkimystä ei islamilaisessa maailmassa ole, joten oppineiden asema riippuu muiden antamasta arvostuksesta ja maineesta. Oppineen lausuntojen on kuitenkin perustuttava uskonnollisiin lähteisiin eli Koraaniin ja perimätietoon, muuten arvostus katoaa.

“Nykyään monet ääriryhmät mielellään viittaavat afganistanilaisten uskonnollisiin mielipiteisiin, mutta vain siksi, että ne vastaavat heidän omia mielipiteitään. Ennen tilanteen kärjistymistä afganistanilaisilla uskonoppineistolla ei ollut suurta sananvaltaa islamilaisessa maailmassa”, Jaakko Hämeen-Anttila sanoo.

Yhdysvaltojen terrori-iskujen pääepäillyllä, Osama bin Ladenilla, ei ole uskonoppineen asemaa.

Kosto huono vaihtoehto

Yksittäisiä Koraanin jakeita poimimalla saa vain pinnallisen käsityksen islamista. Hadith-kirjallisuus eli perimätieto Muhammedin teoista on myös tärkeä osa muslimin hengellistä taustaa, mutta siitä ei ole julkaistu koottua suomennosta.

Koraani on silti islamin perusta. Aivan kuten uskovainen kristitty avaa Raamatun etsiessään lohtua, jaksamista tai selityksiä, myös uskovainen muslimi kääntyy Koraanin puoleen.

“Me voimme kaivaa Koraanista kohtia, joilla voi perustella jotain väkivallantekoa. Mutta jos luetaan kirjaa kokonaisuutena, oikeudenmukaisuus, sääliväisyys ja armeliaisuus ovat keskeisiä. Koraanissa on 114 suuraa eli lukua, joista 113 alkaa sanoilla Jumalan, armeliaan armahtajan nimeen. Se on mielestäni Koraanin yleinen henki. Etsimällä saa etsiä ne kohdat, joissa puhutaan tappamisesta ja kostamisesta. Etsimättäkin löytää positiivisia hyveitä. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on erittäin korostunut”, Hämeen-Anttila painottaa.

Islaminusko leimautuu muutenkin, kun tiedotusvälineet puhuvat “äärimuslimeista” tai “islamilaisista ääriryhmistä”. Tutkija puhuisi vain terroristeista tai ääriryhmistä.

“Aiemmissa terroritapauksissa, kun terroristit ovat ilmoittautuneet, he usein ovat vedonneet islamiin itse. Länsimaissa on päädytty käyttämään kieltä juuri kuten terroristit haluavat: puhutaan islamilaisesta terrorista. Muslimien ylivoimaisen, maltillisen enemmistön kannalta tämä on väärin. Kannattaisi miettiä, onko terroristien kielenkäyttöä järkevää hyväksyä”, Hämeen-Anttila sanoo.

Terroristit ehkä kokivat kostavansa Yhdysvalloille. Yhdysvaltojen vastatoimet näyttävät saavan koston piirteitä. Kuka katkaisisi kierteen?

Jos kostatte, kostakaa sen mukaan, mitä teille on tehty, mutta parempi teille on olla kärsivällisiä. (16:126)

Koraanin jakeet ovat Jaakko Hämeen-Anttilan suomennoksesta (Basam Books 1995).