Itäkaasun kova hinta
Tuontikielto Venäjän energialle kylmentäisi kodit ja aiheuttaisi massatyöttömyyden, Saksan talousministeri sanoo.
Saksalaiset ovat joutuneet tottumaan nopeasti nouseviin lämmityskustannuksiin, eikä loppua näy. Hintoja kirittää nyt Ukrainan sota, mutta energia kallistui voimakkaasti jo viime vuonna, kun maailmantalous vauhdittui ja tarjonnasta oli pulaa.
Berliinissä toimiva energiayhtiö Gasag oli nostanut maaliskuun puoliväliin mennessä kaasun hintoja noin neljänneksen viime vuoden toukokuusta. Vuoden 2020 keskitasoon verrattuna kaasu on kallistunut lähes 60 prosenttia.
Gasag on jo ilmoittanut nostavansa toukokuussa kaasun hintaa 8,01 sentistä per kilowattitunti 10,45 senttiin kilowattitunnilta. Tyypilliselle kotitaloudelle se tarkoittaa noin 35 euron lisälaskua kuukaudessa, eli 420 euroa vuodessa.
Gasagilla on Berliinissä noin 400 000 kotitalousasiakasta.
Ukrainan sota on saanut saksalaiset aidosti huolestumaan energiasta. Viime vuonna yli puolet maan kaasusta ja hiilestä ja kolmasosa öljystä tuotiin Venäjältä. Niistä maksettiin Venäjälle yhteensä 40 miljardia euroa.
EU ei ole käytännössä kohdistanut energiakauppaan pakotteita. Unioni on puun ja kuoren välissä pohtiessaan, miten irtautua itäenergiasta.
Saksan vihreä talousministeri Robert Habeck varoitti maaliskuun puolivälissä, että kaasun ja öljyn välitön tuontikielto aiheuttaisi massatyöttömyyden ja estäisi saksalaisia lämmittämästä kotejaan. Puolet Saksan kodeista lämpenee kaasulla ja neljännes öljyllä.
Lyhyellä aikavälillä Saksan on erittäin vaikea korvata venäläistä kaasua. Habeck kertoi 20. maaliskuuta Qatarin kanssa solmitusta aiesopimuksesta nesteytetyn maakaasun LNG:n toimituksista. Saksassa ei kuitenkaan ole valmiina vielä ensimmäistäkään LNG-terminaalia, joten se joutuu turvautumaan naapureidensa terminaaleihin vielä kauan.
Saksassa kaasun hinta vaihtelee yhtiöittäin, mutta esimerkiksi Gasag käyttää progressiivista hinnoittelua: mitä enemmän kaasua kulutat, sitä enemmän maksat.
Esimerkiksi 50 neliömetrin asunnon lämmittäminen maksoi Berliinissä vuoden 2020 lopulla keskimäärin 46 euroa kuukaudessa eli 553 euroa vuodessa. Ensi toukokuusta alkaen lasku on 73 euroa kuukaudessa eli 878 euroa vuodessa.
120 neliön asunnon kaasulasku oli vuoden 2020 lopulla keskimäärin 97 euroa kuukaudessa. Toukokuussa summa on jo lähes 162 euroa.
Kaasu laskutetaan kulutuksen mukaan. Lämmitykseen palaa keskimäärin 140 kilowattia kaasua vuodessa per asunnon neliömetri. Monessa asunnossa on myös kaasuhella ja kaasukäyttöinen lämminvesiboileri.
Gasagilla ja muilla suurilla perinteisillä energianmyyjillä on ollut kilpailijoina halpakaasuyhtiöitä. Niiden tarjonta on hiipunut Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Ne eivät enää pysty aiempaan tapaan ostamaan edullisia yksittäisiä kaasueriä maailmanmarkkinoilta.
Energian jyrkkä kallistuminen on jo sysännyt berliiniläisiä maksuvaikeuksiin. Viime vuonna noin sataatuhatta Gasagin asiakasta uhkasi kaasun katkaisu maksamattomien laskujen johdosta.
Berliinin osavaltion senaatti päätti helmikuussa ylimääräisestä lämmitysrahasta asumistuen saajille. Sinkkutalouksille tuki on 135 euroa ja pariskunnille 175 euroa vuodessa. Tuki nousee 35 euroa jokaista asunnossa asuvaa lisähenkilöä kohti.
Vuokra tai oman kodin hankintakulu muodostaa edelleen leijonanosan saksalaisten asumiskuluista. Hieman alle puolet saksalaisista asui vuokralla vuonna 2020. Suomessa osuus oli noin 29 prosenttia.
2021 toisella neljänneksellä keskivuokra Saksassa oli 8,67 euroa neliöltä. Kyse on niin kutsutusta kylmästä vuokrasta, eli päälle tulevat muun muassa lämmityskulut.
Suomessa tilastolliset keskivuokrat sisältävät lämmityksen. Vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokra vuoden lopussa 2021 oli 15,30 euroa ja tuettujen ARA-vuokra-asuntojen 12 euroa per neliö.