Saksassa tärkeä päivä: Miten käy Kreikan tuen ja Angela Merkelin?

Ulkomaat 29.9.2011 05:30

Saksa äänestää tänään Euroopan väliaikaisen kriisirahaston kasvattamisesta. Hallitusrintama rakoilee, ja liittokansleri Angela Merkel saattaa joutua turvautumaan opposition apuun.

Kreikan pääministeri George Papandreou vakuutti Berliinissä 27. syyskuuta Angela Merkelille, että Kreikka tekee kaikkensa taloutensa tasapainottamiseksi. Kuva John MacDougall / AFP / Lehtikuva.

Liittopäivien äänestystä seurataan markkinoilla poikkeuksellisen tarkasti. Jos Euroopan suurin talousmahti ei suostu kasvattamaan Euroopan väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n kapasiteettia, Kreikka ajautuu vääjäämättä velkasaneeraukseen. Se lisäisi levottomuutta markkinoilla, ja sekä euro että osakekurssit kääntyisivät taas jyrkkään laskuun.

Kriisirahastolle annettiin alunperin 440 miljardin euron takuut, jotka on nyt määrä nostaa 780 miljardiin euroon. Samalla Saksan vastuut nousisivat 123 miljardista 211 miljardiin euroon.

Liittokansleri Angela Merkel kannattaa rahaston laajentamista, mutta osa hallituspuolueiden kansanedustajista suhtautuu hankkeeseen erittäin kriittisesti.

Hallituksella on 330 paikkaa 620-jäsenisessä parlamentissa, joten Merkel joutuu turvautumaan opposition apuun, jos 20 hallitusrintaman kansanedustajaa äänestää esitystä vastaan. Se olisi vakava arvovaltatappio liittokanslerille, jonka asema horjuu jo muutenkin pahasti.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Merkel selviytyy täpärästi, vaikka jopa 80 prosenttia saksalaisista vastustaa mielipidemittausten mukaan tukirahaston kasvattamista. Tiistaisessa koeäänestyksessä hallitusrintaman kansanedustajista 11 äänesti hallituksen esitystä vastaan ja kaksi äänesti tyhjää.

Siitä huolimatta Merkel on suuremmissa vaikeuksissa kuin kertaakaan kuusivuotisen kanslerikautensa aikana. Kristillisdemokraatit ovat kärsineet osavaltiovaaleissa raskaita tappioita ja hallituskumppani FDP uhkaa pudota kokonaan poliittiselta kartalta.

Oppositiossa olevat sosiaalidemokraatit ja vihreät johtavat hallitusrintamaa mielipidemittauksissa. Ne toivovat, että porvarihallituksen sisäiset jännitteet johtaisivat sen kaatumiseen ja uusiin vaaleihin.

Myös Merkelin henkilökohtainen suosio on alamaissa. Seuraavaa liittokansleria koskevissa kyselyissä peräti kolme sosiaalidemokraattia – SPD:n parlamenttiryhmän puheenjohtaja Frank-Walter Steinmeier, entinen valtiovarainministeri Peer Steinbrück ja Berliinin pormestari Klaus Wowereit – ohittaa hänet suosiossa.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreou kävi äänestyksen alla Berliinissä vakuuttamassa saksalaisille, että Kreikka tekee kaikkensa taloutensa tasapainottamiseksi. Suurin ongelma tässä on se, että kansalaiset eivät hyväksy hallituksen säästötoimia.

Kreikan parlamentti hyväksyi tiistaina ylimääräisen kiinteistöveron, jolla on tarkoitus tilkitä alijäämäistä budjettia parilla miljardilla eurolla. Vero ärsyttää kansalaisia, sillä se on tarkoitus kerätä poikkeuksellisesti sähkölaskujen yhteydessä. Sähköt uhataan katkaista, jos veron jättää maksamatta.

Kreikan velkakriisiä selvitellään ensi viikolla seuraavan kerran Luxemburgissa ensi viikolla järjestettävässä EU:n valtiovarainministerien kokouksessa. Talouskomissaari Olli Rehn arvelee kuitenkin, ettei Kreikan seuraavasta lainaerästä kyetä päättämään vielä tuolloin.

Euromaat neuvottelevat parhaillaan siitä, kuinka väliaikaisen kriisirahaston lainanantokyky voitaisiin nelinkertaistaa pääomia kasvattamatta.
Päätöksillä alkaa olla kiire. Kreikka on ajautumassa hyvää vauhtia maksukyvyttömäksi. Seuraava suuri valtionlaina erääntyy joulukuussa, mutta Kreikan hallitus ei pysty parin viikon päästä huolehtimaan enää palkoista, eläkkeistä ja muista julkisen sektorin menoista, ellei se saa lisää rahaa.

Kansainvälisestä valuuttarahastosta IMF:stä tihkuneiden tietojen mukaan suunnitteilla on massiivinen velkajärjestely, jossa Kreikan 340 miljardin euron valtionvelka leikattaisiin puoleen. Vertailun vuoksi Argentiinan velka oli noin 60 miljardia euroa, kun se ajautui velkasaneeraukseen vuonna 2001. Venäjällä oli ruplakriisin aikoihin 1998 velkaa 57 miljardia euroa.

Summien hahmottamista helpottaa, kun niitä vertaa Suomen valtion budjettiin, jonka loppusumma nousee 52,3 miljardiin euroon.