Saksassa 7,5 miljoonaa ihmistä tekee minitöitä

Ulkomaat 20.9.2013 07:09

Suomeen suunnitellussa työttömyysturvan suojaosassa on samoja piirteitä kuin Saksassa vuonna 2003 käyttöön otetussa minijob-järjestelmässä. Minijob eli minityö tarkoittaa työpaikkaa, jossa voi ansaita sosiaaliturvan tai muun työtulon päälle 450 euroa kuukaudessa verottomana. Työsuhteen sosiaaliturvamaksuista vastaa työnantaja.

Viime vuonna minitöitä teki Saksan liittovaltion tilastokeskuksen mukaan 7,4 miljoonaa ihmistä. Heistä lähes 2,5 miljoonaa – kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2003 – teki minijobin lisäksi muitakin töitä.

Saksan punavihreä hallitus toteutti 2000-luvun alkuvuosina Gerhard Schröderin johdolla minijob-reformien lisäksi muitakin uudistuksia, jotka liberalisoivat työmarkkinoita. Toimet ovat pinnalta katsoen olleet menestys, sillä vielä 10 vuotta sitten Saksassa oli työttömänä jopa reilusti yli 10 prosenttia työväestöstä. Uusiempien tilastojen mukaan työttömyys on laskenut noin 5,5 prosenttiin.

Minimipalkkaa ei ole

Minijobeilla ei kuitenkaan kaunistella työttömyystilastoja, toteaa johtaja Ronald Bachmann Essenissä sijaitsevasta julkisrahoitteisesta RWI-taloustutkimuslaitoksesta.

”Saksan työvoimatilastoissa minijobeja tekevät lasketaan työttömiksi, jos he eivät tee muita töitä”, hän kertoo sähköpostihaastattelussa.

Tavalliset saksalaiset ovat kuitenkin joutuneet maksamaan kansantalouden nousukiidosta kukkaroissaan. Palkat ovat nousseet kymmenen viime vuoden ajan hyvin maltillisesti, eikä Saksassa ole esimerkiksi lakiin kirjattua minimipalkkaa. Muun muassa nämä tekijät ovat synnyttäneet maahan laajan työtä tekevän köyhälistön joukon.

Tilanteesta ei kuitenkaan käy syyttäminen yksinomaan minijobeja, Bachmann toteaa. Hänen mukaansa tuloerot lähtivät repeämään jo kauan ennen minijob-järjestelmän syntyä, ja esimerkiksi viime vuonna toteutetun kyselytutkimuksen mukaan vain noin 14 prosenttia minijobeissa työskentelevistä kertoi, että ei ole löytänyt muita töitä, vaikka haluaisi.

”Todellinen ongelma eivät ole minijobien tekijät, vaan ihmiset, jotka työskentelevät kokopäiväisesti ja ovat silti köyhiä”, Bachmann tiivistää.

Minijobien suojaosa nyt 450 euroa

Minityö vaikuttaakin olevan kelpo tapa työllistyä väliaikaisesti. Elokuvatuottamista Aalto-yliopistossa opiskeleva Kaisa Astikainen otti viime vuonna vastaan minijobin berliiniläisestä nettivaatekaupasta ollessaan vaihto-oppilaana pääkaupungin vieressä sijaitsevassa Potsdamissa.

Turvanaan hänellä oli 1500 euron Erasmus-vaihto-opiskeluapuraha, mutta osa-aikaisesta työskentelystä puhtaana käteen tulleet 400 euroa (tämän vuoden alusta minijobien ”suojaosa” nousi 450 euroon) kuukaudessa helpottivat elämää kummasti.

”Berliinissä se on niin iso raha, että sillä pystyy jo elämään”, Astikainen sanoo.

”Minijob toimii silloin, kun henkilöllä on olemassa joku toinenkin tulonlähde, ja hän voi ansaita siihen päälle hieman ekstraa menettämättä tuota ensisijaista tuloa tai tukea.”

Ei ponnahduslauta vakityöhön

Minijobeissa tuntipalkat jäävät kuitenkin usein vakituisia työsuhteita matalammiksi, Bachmann sanoo.

Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että minityöt eivät ole ponnahduslauta vakituisiin työsuhteisiin, vaikka järjestelmää luotaessa niin toivottiinkin.

”Minijobit tuovat mahdollisuuden ansaita ylimääräistä rahaa, mutta eivät paranna ihmisten mahdollisuuksia työllistyä pidempiaikaisesti näihin työpaikkoihin.”